Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Syntyvyys
Mika Hämeenniemi ja Heidi Laakso muuttivat omakotitaloon Lohjalle esikoislapsen Urhon syntymän jälkeen. (Kuva: Jari Laukkanen)

Käänne syntyvyystilastoissa – korkea koulutus, työllisyys ja hyvät tulot tukevat nyt myös naisten perheellistymistä

Nollasta yhteen lapseen on huomattavasti vaikeampi ponnistaa kuin yhdestä lapsesta useampaan
Pauliina Pohjala 20.3.2022 10:00, muokattu 18.3.2022 11:02
a– a+
Syntyvyys

Lohjalaisessa taajamassa on raukea tunnelma keskellä aurinkoista talvipäivää. 

Isot omakotitalot on rakennettu siisteihin riveihin. Pihoilla kasvaa hyvin leikattuja riippapuita sekä tietysti omenapuita, Suomen omenakaupungissa kun ollaan. 

Grillit ja puutarhakalusteet odottavat kesää terasseilla pressujen alla. 

Yhdessä kivitaloista asuu perhe, jolle tämä kaikki on vielä uutta. Mika Hämeenniemi, 39, Heidi Laakso, 41, sekä heidän kymmenen kuukauden ikäinen poikansa Urho muuttivat Espoosta Lohjalle marraskuussa. 

Espoolainen kaksio kävi pieneksi esikoisen syntymän myötä. Uutta kotia etsittiin kuukausitolkulla, kunnes juuri tämä tuntui Laaksosta ja Hämeenniemestä siltä oikealta. 

Heidän tarinansa sopii myös kuvaan siitä, millaista perheellistyminen on nykypäivän Suomessa. 

Yksilapsiset perheet ovat jo tavallisia. Perheen perustaminen usein lykkääntyy, koska elämässä täytyy saada aikaan muutakin. 

Heidi Laakso halusi oopperalaulajaksi. Hän valmistui musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta, opiskeli Tukholman oopperastudiolla, suoritti Helsingin metropoliassa laulun diplomitutkinnon ja esiintyi oopperoissa. 

– Toive lapsesta kypsyi myöhemmällä iällä, ehkä 35 vuotta täytettyäni. Nuorempana oli tärkeää kouluttautua, kehittää itseäni ja luoda uraa. 

Laaksolla ei toisaalta ollut perheen perustamiseen sopivaa kumppaniakaan aikaisemmin. Pitkä parisuhde päättyi Laakson ollessa vähän päälle kolmekymppinen, ja sen jälkeen hän vietti vuosia sinkkuna. 

– Onneksi löysin tämän unelmieni miehen muutama vuosi sitten, Laakso sanoo avopuolisostaan. 

– Perhe oli lopulta se, mikä elämästä vielä puuttui. 

Suomen Yrittäjien toimialapäällikkönä työskentelevä Hämeenniemi tiesi aina haluavansa lapsia, mutta ajatteli pitkään, ettei se ole vielä ajankohtaista. 

– Vasta kolmenkympin jälkeen aloin ajatella, että toive perheestä olisi hyvä toteuttaa. 

Urhon syntymä oli iso elämänmuutos vanhemmilleen, jopa suurempi kuin he etukäteen ajattelivat. Näin sitä huolimatta, että vanhempien mukaan kaikki on sujunut hyvin ja Urho on tyytyväinen vauva. 

– Raskaus, synnytys ja muut fyysiset muutokset olivat suuria, ja sitten oli se yöheräily. Miten en tiennyt etukäteen, että lasta pitää syöttää yöllä kolmen tunnin välein, Laakso nauraa. 

Nyt Urho saattaa nukkua jo koko yön putkeen, mutta vanhemmat kokevat olevansa kaikkinensa eri ihmisiä kuin ennen lasta. 

– Olen herkempi kaikelle, sekä ilo että huoli tuntuvat voimakkaammin kuin ennen, Laakso kuvailee. 

Laaksosta ja Hämeenniemestä tuntuu siltä, että Suomessa saattaisi olla pieni vauvabuumi. 

Ystäville on syntynyt paljon lapsia ja synnytyssairaalat pullistelivat täysinä viime keväänä, kun Urho näki päivänvalon Helsingin Naistenklinikalla. 

Tutkija Marika Jalovaara kuitenkin toppuuttelee vauvabuumipuheita, joita on pulpahdellut pintaan monesta suunnasta viime aikoina. 

– Lähipiirihavainnot ovat aivan ihania, mutta ne johtavat helposti harhaan. Olen itse 51-vuotias, eikä lähipiiriini synny yhtään lapsia, hän naurahtaa. 

Totta on toki se, että yhdeksän vuotta jatkunut syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020. Syntyvyys nousi 1,35 lapsesta 1,37 lapseen naista kohden. 

Jalovaaran mielestä on ihmeellistä, että tämä tapahtui vasta nyt. 

– Sitä on odotettu, että pohja olisi viimein takana. Nousu on jatkoa trendille, jossa maa toipuu kaikkien aikojen alhaisimmista syntyvyysluvuistaan, Jalovaara summaa. 

Vuonna 2021 lapsiluvun odote oli jo 1,46, eli se nousi toista vuotta peräkkäin. 

– Mutta matalalla se on edelleen, Jalovaara sanoo. 

Hän kiinnitti huomiota siihen, että 40-vuotiailla ja vähän sitä vanhemmilla naisilla syntyvyys on kasvanut suhteellisesti eniten. 

– Sen merkitys syntyvyyden kannalta on kuitenkin hyvin vähäinen, koska sen ikäisille naisille ei synny kovin paljon lapsia.

Turun yliopistossa työskentelevä Jalovaara johtaa FLUX- ja NEFER-hankkeita, joissa tutkitaan vajoavan syntyvyyden syitä ja seurauksia sekä etsitään ratkaisuja väestöllisen muutoksen aiheuttamiin suuriin haasteisiin. 

Syntyvyyden hienoiseen nousuun tarjoillaan usein jotain erityistä syytä, ja korona-aika on tietysti luonteva ehdokas. 

Jalovaaran mukaan syntyvyys kuitenkin nousi korona-ajasta huolimatta eikä sen ansiosta. Se on aaltoliikettä, ja nyt oli pienen nousuaallon vuoro. 

– Ne nuoremmat naiset, joiden lapset eivät syntyneet vaikkapa viisi vuotta sitten, saavat nyt lapsia.

Suomi olisikin kansainvälisessä vertailussa erikoinen poikkeus, jos korona-aika veisi syntyvyyden nousuun. Muissa maissa se on lähinnä laskenut. 

Jalovaara kollegoineen ei voi kuitenkaan sulkea pois sitäkään, etteikö tämä erikoinen aika olisi innoittanut joitakin perheenlisäykseen. 

Jotain erikoista tapahtui ainakin Uudellamaalla. Kun vuonna 2020 synnytyksiä oli 15 753, vuonna 2021 synnytettiin 17 269 kertaa. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli lähes kymmenen prosenttia. 

– Syntyvyys kasvoi eniten Uudellamaalla, missä on ollut eniten koronatapauksia ja tiukimmat rajoitukset. Oma veikkaukseni on silti se, etteivät korona-ajan tuoma epävarmuus ja tapaamisrajoitukset lisää syntyvyyttä, Jalovaara sanoo. 

Syntyvyystilastoista löytyy muitakin mielenkiintoisia käänteitä. Toissa vuonna naisten kokonaishedelmällisyysluku lähti nousuun vain korkeasti koulutettujen keskuudessa ja erityisesti 30–39-vuotiailla naisilla. 

Urakiireet eivät siis enää estä perheellistymistä, vaikka niin yhä usein oletetaan. Korkea koulutus, työllisyys ja hyvät tulot eivät tue ainoastaan vain miesten perheellistymistä, vaan tilanne on nyt sama myös naisten kohdalla. 

– Pohjoismaissa on näin, ja se on kansainvälisesti erittäin kova ja kiinnostava tulos, Jalovaara sanoo. 

Muissa Euroopan maissa todellisuutta on yhä se, että lapsettomuus on yleisintä uraa tekevillä naisilla. 

Monikaan ei halua “uhrata” pitkää koulutustaan ja urakehitystään kotiäitiydelle, mutta Pohjoismaissa vastaavaa valintaa ei ole tarvetta tehdä. Syynä ovat kattavat perhevapaat sekä edullinen ja laadukas varhaiskasvatus. 

– Pohjoismaissa lapsen saanti ei tarkoita sitä, että äidin pitäisi jäädä kokonaan kotiin, Jalovaara toteaa. 

– Korkeasti koulutetulla on tietysti myös enemmän resursseja hankkia lapsia. 

Mika Hämeenniemi ja Heidi Laakso pitävät lapsen saantia suurena elämänmuutoksena.

Suomalaiset eriytyvät myös lapsilukujen suhteen. 

Korkeasti koulutetut saavat yleisimmin kaksi lasta. Matalasti koulutetut sen sijaan jäävät usein joko kokonaan lapsettomiksi tai saavat paljon lapsia – monesti useamman kumppanin kanssa. 

– Matalammin koulutetuilla kaksi lasta lopullisena lapsilukuna on vähentynyt voimakkaasti, Jalovaara kertoo. 

Nollasta yhteen lapseen on siis huomattavasti vaikeampi ponnistaa kuin yhdestä lapsesta useampaan. Tässäkin palataan taas taloudelliseen toimeentuloon ja työllisyyteen.  

– Pitkäaikaistyöttömälle todennäköisyys muuttaa yhteen kumppanin kanssa, avioitua tai saada lapsi, on hyvin pieni. Ja jos hynttyyt lyödäänkin yhteen, eroriski on suuri.

Jalovaara toteaa, että sopivan kumppanin puuttumisella on luonnollisesti voimakas yhteys lapsettomuuteen. 

– 42-vuotiaista lapsettomista melkein puolet ei ole koskaan ollut avo- tai avioliitossa.

Vuosi 2021 oli kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. 

Viime syksynä julkaistun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034. Sitä ennen se sinnittelee nettomaahanmuuton varassa. 

Jos tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, väkiluku kasvaa kahden vuosikymmenen päästä enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.  

Jalovaaran mukaan myös raskausajan äitiysneuvolakäyntien määristä ja Kelan äitiysavustushakemuksista jo nähdään, ettei syntyvyys ole nousemassa myöskään lähiaikoina. 

Tutkija onkin sitä mieltä, että tilanteeseen täytyy nyt sopeutua. 

– Tosiasia on se, että lapsia syntyy entistä vähemmän, ja sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tulee pitää yllä siitä huolimatta. 

Yhä useampi jää omasta tahdostaan lapsettomaksi, mutta surua syntyy siitä, kun toive lapsesta ei toteudu. 

Jalovaara sanoo parisuhteiden dynamiikan muuttumisen vaikuttavan jo syntyvyyteen. Avo- tai avioliitot päättyvät herkemmin eroon tai niitä ei solmita lainkaan. 

Jalovaaran mukaan syntyvyyden laskun isoa kuvaa ei selitä se, että naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät pienille paikkakunnille. 

– Se on silti tarina, jolla näyttää olevan valtava vetovoima. Mutta jos ajatellaan miten vähän syrjäseuduilla asuvia määrällisesti on, niin tämä asia ei voi ohjata koko väestön trendejä. Pääosin nuoret aikuiset asuvat kaupunkialueilla, miehet ja naiset.

Viime vuosina julkaistut Väestöliiton perhebarometrit kuitenkin kertovat puolisomarkkinoiden tökkimisestä. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, ja ihmisillä on taipumus muodostaa parisuhteita kaltaistensa kanssa. 

Samaan aikaan etenkin isoimmissa kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut miehet lykkäävät perheen perustamista, koska haluavat tehdä muita kiinnostavia asioita. 

Jalovaaran mukaan työn ja perheen yhteensovittaminen ei onnistu Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla, koska syntyvyys on pohjoismaisittain matalaa. 

Hänen katseensa kohdistuu alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidontukeen. 

– Matalasti koulutetut naiset pitävät pitkiä perhevapaita, ja se heikentää heidän työmarkkina-asemaansa entisestään. 

– Aika rohkeasti väittäisin, että perheen ja työn yhteensovittaminen on tosi tärkeä juttu, yhä tärkeämpi. 

Jalovaara kertoo seuraavansa perhevapaauudistuksen vaikutuksia suurella mielenkiinnolla. Joulukuussa eduskunnassa hyväksytyssä uudistuksessa ansiosidonnaiset vanhempainvapaapäivät lisääntyvät, ja isille ohjataan enemmän perhevapaata. 

– Jos pitäisi veikata, niin isien käyttämät jaksot pitenevät jonkun verran, mutta uusia käyttäjiä ei välttämättä juurikaan tule. Kulttuurinen muutos voi vaikuttaa, mutta hitaasti.

Heidi Laakso pitää itsekin vähän hassuna juttuna sitä, että hän ei laula lapselleen erityisen paljon, vaikka tekee sitä työkseen. 

– Mika sanookin joskus, että miten tämä laulaminen on nyt minun vastuullani. 

– Minulla on enemmän yritystä kuin taitoa, Hämeenniemi vastaa. 

Hän piti kolme viikkoa isyysvapaata lapsen synnyttyä, ja aikoo olla kotona vielä joitakin viikkoja ennen Urhon kaksivuotispäivää. Äiti on kuitenkin heillä se, joka ottaa nyt päävastuun lapsen hoidosta. 

Syyt ovat pariskunnan mukaan sekä käytännölliset että taloudelliset. Laakso pitää laulutunteja oppilaille kotonaan, ja Urhon hoitaminen onnistuu siinä ohessa. 

– Hyvä, että isien osuutta huomioidaan perhevapaauudistuksessa. Valinnan mahdollisuus on kuitenkin se tärkein asia, koska perheiden tilanteet ovat erilaisia, Hämeenniemi sanoo. 

Pariskunta ei ole vielä päättänyt, milloin Urho aloittaa päivähoidon. 

– Mutta emme halua laittaa häntä hoitoon kovin pienenä, Laakso sanoo. 

Hän on käynyt sen verran vauvamuskarissa Urhon kanssa, että kaksikko osaa antaa näytteen loruleikistä Viuh, vauh, vauhtia, vauva laskee tahtia. 

– Suukon saat sä näin, ollaan nenäkkäin, äiti laulaa ja moiskauttaa pusun vauvan poskelle. 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä helmikuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.

Lue myös

Tämä on suosituinta metsästystä – 2,9 miljoonaa metsästyspäivää

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2024 pienriistaa metsästi 157 000 metsästäjää, joille kertyi yhteensä 2,2...
13.7.2025 21:00

Katso punkkivinkit – "jokainen purema kannattaa ottaa vakavasti"

Potilaan Lääkärilehti: Arviolta 1–50 prosenttia punkeista kantaa borreliabakteeria, TBE-viruksen esiintyminen on alueellisesti rajattua
13.7.2025 19:00

Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä

Uutuuskirja varoittaa kuntia lähtemästä osakkaiksi liiketoiminnallisiin yrityksiin
13.7.2025 12:00

Aihetunnisteet

syntyvyys

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Tieku: Unenlaatua voi parantaa helpolla ruokailukikalla
Uutiset | 9.7.2025 22:45
Natsien raamattu täyttää sata vuotta – tekijänoikeus säilyi
Uutiset | 12.7.2025 22:30
Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Hellevaroitus annettu – THL kertoo, miten varautua
Uutiset | 11.7.2025 23:00
Supertähti tulee Suomeen
Uutiset | 11.7.2025 23:30
”Hallitus teki aivan järkyttävän tempun” – keskustalaisilta maatalouspoliitikoilta tylyt arviot
Uutiset | 12.7.2025 8:00
Kirjat | Patriootti luotti sanan mahtiin
Uutiset | 12.7.2025 18:00
Tänä vuonna lakkojen ja suppilovahveroiden löytämisessä auttaa moderni jippo
Uutiset | 9.7.2025 19:15
Onko sade ilman puhdistaja vai päin vastoin? – Tieku: Näin sade vaikuttaa, nämä ovat parhaat tuulensuunnat
Uutiset | 12.7.2025 23:00
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00
Hoitamaton vajaus altistaa iäkkäät kaatuilulle
Uutiset | 6.7.2025 19:00
Ennuste: Tältä näyttää heinäkuun loppupuoliskon sää
Uutiset | 7.7.2025 21:00
Tieku: Unenlaatua voi parantaa helpolla ruokailukikalla
Uutiset | 9.7.2025 22:45
Nyt se on tutkittu: Tämä on suomalaisten mielestä sopiva mökkimatka – yksi ihmisryhmä valmis pitkään matkaan
Uutiset | 2.7.2025 20:45
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Black Sabbath on poikkeuksellinen yhtye myös tavalla, joka ei heti tule mieleen
Uutiset | 7.7.2025 23:00
Tällainen ruokavalio auttaa välttämään kroonisia sairauksia 70-vuotiaaksi asti
Uutiset | 5.7.2025 20:00
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Tätä tuotetta kutsutaan ”luonnon Ozempiciksi” – mitä sanovat asiantuntijat?
Uutiset | 13.6.2025 21:21
Tiedustelupomo synkkänä Venäjän aikeista: ”Olemme erittäin varmoja”
Uutiset | 12.6.2025 21:50
Onko savusaunominen sama asia kuin vetäisi pari röökiä? – Näin sanoo tutkija
Uutiset | 20.6.2025 15:00
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00

Uusimmat

Tämä on suosituinta metsästystä – 2,9 miljoonaa metsästyspäivää
Uutiset | 13.7.2025 21:00
Katso punkkivinkit – ”jokainen purema kannattaa ottaa vakavasti”
Uutiset | 13.7.2025 19:00
Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Onko sade ilman puhdistaja vai päin vastoin? – Tieku: Näin sade vaikuttaa, nämä ovat parhaat tuulensuunnat
Uutiset | 12.7.2025 23:00
Natsien raamattu täyttää sata vuotta – tekijänoikeus säilyi
Uutiset | 12.7.2025 22:30
Silmät ovat koetuksella kesän olosuhteissa – katso vinkit silmien ja lasien suojaamiseen
Uutiset | 12.7.2025 22:00
Luuletko olevasi hyvä uimari? – Hyvinvointialueelta varoitus
Uutiset | 12.7.2025 21:00
Sinilevä voi olla koiralle hengenvaarallista – yksi teko voi auttaa
Uutiset | 12.7.2025 20:00
Kirjat | Patriootti luotti sanan mahtiin
Uutiset | 12.7.2025 18:00
Miten tunnistaa petoksen? – Asiantuntija neuvoo
Uutiset | 12.7.2025 14:00
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Homovastaiset puheet ajoivat pois, mutta Aleksi Koivisto palasi kirkkoon – nyt hän kertoo, miksi
Uutiset | 21.6.2025 15:00
Parlamentaarinen pöytä saa miljardipotin – puolustuksen Nato-rahoista hyötyy muukin yhteiskunta, uskoo SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen
Uutiset | 29.6.2025 8:00
Kirjat | Karhuemo haluaa poikaset kotiin 
Uutiset | 5.7.2025 7:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Tämä on suosituinta metsästystä – 2,9 miljoonaa metsästyspäivää
Uutiset | 13.7.2025 21:00
Katso punkkivinkit – ”jokainen purema kannattaa ottaa vakavasti”
Uutiset | 13.7.2025 19:00
Kirjat | Sunny Car Center suisti Hämeenlinnan apatiaan, joka jatkuu yhä
Uutiset | 13.7.2025 12:00
Uusi ”koko kansan päihde” näkyy jo hälyttävästi
Uutiset | 7.7.2025 20:00
Puolustusvoimat myöntää tehneensä virheitä johtajavalinnoissa
Uutiset | 11.7.2025 14:01
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Sinkkuelämää ja syntyvyyden lasku – sattumaa vai sukupolvikokemus?
Mielipide | 4.7.2025 10:17
Lukijalta: Suviseurojen viestintä yllätti raikkaudellaan
Mielipide | 3.7.2025 13:00
Lukijalta: Työsuhdeturvan heikennysten haitat olisivat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat
Mielipide | 2.7.2025 11:39
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Suviseurojen viestintä yllätti raikkaudellaan
Mielipide | 3.7.2025 13:00
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Sinkkuelämää ja syntyvyyden lasku – sattumaa vai sukupolvikokemus?
Mielipide | 4.7.2025 10:17
Lukijalta: Työsuhdeturvan heikennysten haitat olisivat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat
Mielipide | 2.7.2025 11:39

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Euroopan keskiryhmältä maatalouspaperi – Elsi Katainen: Yhteisen maatalouspolitiikan on turvattava viljelijöiden toimeentulo ja Euroopan ruokaturva
Uutiset | 10.7.2025 16:41
Kulmuni Euroopan parlamentin keskiryhmän neuvottelijaksi Venäjän kaasutuonnin kieltämistä koskevaan esitykseen
Uutiset | 10.7.2025 11:30
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Kulmuni Euroopan parlamentin keskiryhmän neuvottelijaksi Venäjän kaasutuonnin kieltämistä koskevaan esitykseen
Uutiset | 10.7.2025 11:30
Euroopan keskiryhmältä maatalouspaperi – Elsi Katainen: Yhteisen maatalouspolitiikan on turvattava viljelijöiden toimeentulo ja Euroopan ruokaturva
Uutiset | 10.7.2025 16:41
Paluumuuttaja Pietu Heiskasesta Pohjois-Karjalan Keskustanuorten uusi puheenjohtaja
Keskusta | 20.10.2017 11:37
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste