JSN harkitsee ottavansa Nurmen Sanna Marin-kirjan oma-aloitteisesti käsittelyyn, kertoo puheenjohtaja Hyvönen
Julkisen sanan neuvosto (JSN) keskustelee politiikan toimittaja Laurin Nurmen Sanna Marin-kirjasta seuraavassa kokouksessaan 6. marraskuuta. JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan neuvosto harkitsee tuolloin, ottaako se asian oma-aloitteisesti käsittelyyn.
Hyvösen mukaan Nurmen kirjasta käydyn keskustelun perusteella asialla on yleistä merkittävyyttä ja alan käytännöissä läpikäynnin tarvetta. JSN voi ottaa periaatteellisesti merkittävän tapauksen käsittelyyn myös oma-aloitteisesti, vaikka kanteluita ei tulisi.
Hyvönen kommentoi asiaa STT:lle yleisellä tasolla. Hänen mukaansa JSN voi ottaa tällaisessa tapauksessa vastaan myös jonkun muun kuin keskustelujen toisen osapuolen eli tässä tapauksessa Marinin tekemän kantelun, mutta se saattaa edellyttää Marinin suostumusta.
JSN käsittelee lähtökohtaisesti neuvostoon sitoutuneen median toimituksellisia sisältöjä, mutta se voi käsitellä myös toimittajan toimintaa tiedonhankinnassa.
– Vaikka kyseessä on kirja, se ei sulje pois mahdollisuutta ottaa asia JSN:n käsittelyyn, jos kantelussa on kyse tiedonhankintaan liittyvistä kysymyksistä, Hyvönen sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Ylöjärven Uutisten päätoimittajalle hiljattain annetun langettavan päätöksen. Siinä myös toimittajan toiminta nostettiin esiin, mikä on poikkeuksellista.
– Tämä tapaus oli lähdesuojan rikkominen. Sekään ei tapahtunut jutussa, vaan toimittaja oli viestissään kaupunginhallituksen puheenjohtajalle kertonut, kuka oli ollut hänen lähteensä jutussa, joka oli aiheuttanut suurta kohua. Tässäkin olennaista on se, että lähdesuojan rikkominen ei tapahtunut toimituksellisen sisällön yhteydessä, vaan journalistisen työn ulkopuolella.
Hyvönen ei ole Nurmen kirjaa vielä ehtinyt lukea, mutta keskustelun perusteella sitä koskevat kysymykset koskevat hänestä luottamuksellisuutta.
– Siinä saattaa olla jotain lähdesuojakysymyksiä, mutta myös ihan haastateltavan asema ja se kysymys, että haastateltavan pitää tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi. Tällaisia kysymyksiä täytyy sitten pohtia.
Hänen mukaansa sillä saattaa olla eroa, jos keskustelua ei ole erikseen sovittu taustakeskusteluksi, vaan asioista on juteltu muuten vain.
– En tunne olosuhteita, mutta jos se keskustelu on käyty siksi, että kyse on Iltalehden toimittajasta, sääntöä pitää miettiä ehkä toisin päin. Lähdesuojasta pitää erikseen sopia, mutta luottamuksellisessa taustakeskustelussa lähtökohta on, että jos toimittaja on tekemässä juttua keskustelusta, pitäisi toisen osapuolen tietää, että se on menossa julkisuuteen. Voi myös olla, että on sovittu, että voit käyttää sisältöä, mutta älä kerro, kuka on sanonut, Hyvönen sanoo.
Aina keskusteluissa ei myöskään sovita sitä, milloin luottamuksellisuus raukeaa. Eihän sekään välttämättä kuolemaan saakka ole voimassa, Hyvönen sanoo.
– Tämä on aika harvinaista Suomessa. Pitäisi pohtia sitä kysymystä, milloin se luottamuksellisuus lakkaa sitomasta. Siihen ei ole helppoa ja yksiselitteistä vastausta.