Journalismi on järjen ääni, kun maailmaa hallitaan Twitterissä, Keskustan Lehtimiehissä nähdään – "En minä halua, että Trump voittaa meillä"

Väriä tunnustava keskustalainen maakuntalehdistö on nykypäivänä historiaa. Keskustan Lehtimiehiä 1970-luvulla johtanut Tapio Siikala on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että yhdistystä tarvitaan tänäkin päivänä.

Ylellä radiojohtajana aikoinaan toiminut Siikala pitää keskustalaista journalismia järjen äänenä, jolle on yhä enemmän tilausta.

– Seuraava suuri kamppailu käydään siitä, miten demokratiat pysyvät kasassa, Siikala sanoi keskustan ryhmähuoneessa eduskunnassa.

Keskustan Lehtimiesten väkeä kokoontui sinne keskustelemaan politiikan ja lehdistön suhteista, kun kesällä 1919 perustettu yhdistys juhli satavuotista taivaltaan. Yhdistyksessä on nykyään noin 350 jäsentä eri puolilla Suomea.

Sosiaalinen media on muuttanut sekä politiikkaa että journalismia. Siikala korosti, että keskustalaisten poliitikkojen ja journalistien äänen täytyy kuulua myös somessa.

– Maailmaa hallitaan Twitterissä. Se on väline, jolla ihmiskunnan voimakkainta valtiota hallitaan, ja se tehdään nimenomaan tunteiden kautta, Siikala totesi.

– En minä halua, että Trump voittaa meillä.

Siikala muistutti, ettei hyvinvointiyhteiskunnassa enää ole monia isoja asioita, jotka ovat ihmisille niin sanottuja leipäkysymyksiä. Tällä hetkellä politiikkaa hallitsevia aiheita ovatkin ilmastonmuutos ja maahanmuutto.

– Tragiikka on siinä, että perussuomalaiset ovat keskustaa parempia ulkomaalaisasioissa ja vihreät ”maailmanlopun torjumisessa”. Tässä välissä me olemme.

– Ainoa mikä auttaa, on järjen ääni. Se on journalismin tehtävä, ja se on yhä tärkeämpi.

Maalaisliitto-keskusta on aina vastustanut niin äärioikeiston kuin äärivasemmistonkin pyrkimyksiä, Keskustan Lehtimiesten puheenjohtaja Pirkko Wilén totesi.

– Keskustan arvot – ihmisyys, oikeudenmukaisuus, laillisuus ja tasa-arvo – velvoittavat tänäkin päivänä toimimaan kaikkia ääriliikkeitä vastaan ja torjumaan valeuutisia, Wilén sanoi.

Keskustan Lehtimiehissäkin sosiaalista mediaa opetellaan ottamaan haltuun ja samalla kysytään, kannattaako kaikkia oppeja ottaa käyttöön.

– Mitähän mahtaisi Santeri Alkio sanoa jos kuulisi, miten algorytmien ja taitavasti valittujen sloganien avulla pystytään ohjailemaan kansanjoukkojen mielenliikkeitä ja jopa äänestyskäyttäytymistä?

Wilén totesi, että yhdistyksessä voi enää haikeasti muistella, miten ennen vanhaan Maalaisliiton kansanedustajat poikkesivat oman maakuntansa lehden toimitukseen Helsingistä palatessaan.

– Siellä he kertoivat toimittajille, mitä Helsingissä on päätetty ja myös kuulivat, mistä maakunnassa puhutaan.

Keskustan Lehtimiesten tapaamisessa keskustelua vauhditti sosiaalisen median keskustalainen guru, kansanedustaja Mikko Kärnä.

Hän myönsi ahdistuvansa itsekin joskus mediaympäristön muutoksesta.

– Kun kirjoitan pitkän blogikirjoituksen esimerkiksi valtiontaloudesta, se saa sosiaalisessa mediassa kymmenen tykkäystä eikä yksikään lehti sitä uutisoi.

– Tämän jälkeen kun otan kantaa suomalaisen liharuuan puolesta tai sanon, että avokadolle pitäisi määrätä vientikielto, se on jokaisessa iltapäivälehdessä, saa tuhansia tykkäyksiä ja reaktioita somessa. Näin se toimii ja sitä pitää osata hyödyntää.

Kärnä myönsi, että somessa keskustelu vie paljon aikaa.

– Mutta mikään ei ärsytä suomalaisia enempää kuin se, että poliitikko käy julistamassa jonkun totuuden, eikä sen jälkeen vastaa kysymyksiin tai kommentteihin.

Keskusta ei saa olla harmaa yleispuolue, Kärnä korosti.

– Sellaiselle ei ole tilaa Suomen poliittisessa kentässä. Emme voi tarjota kaikille kaikkea hyvää, vaan keskustan tulee määritellä elämäntavat, joita se puolustaa ja joihin se ennen kaikkea politiikassa keskittyy.

Kärnän mielestä keskustan aatetta täytyy myös sanoittaa uusiksi. Hän kavahtaa esimerkiksi sanontaa ”pidetään koko Suomi asuttuna”.

– Ei minua ainakaan Inarissa kukaan pidä väkisin asumassa, vaan olen aivan itse sen valinnan tehnyt.

Keskustaa kritisoidaan siitä, että hallitusvastuussa se muuttuu poliittisesta puolueesta hallinnon jatkeeksi, ja Kärnä sanoo allekirjoittavansa tämän.

Hänen mielestään isot asiat hautaavat liiaksi pienet asiat alleen.

Sodankyläläisessä tupaillassa valtiontalouden oikaisemisesta kertovat käppyrät haukotuttavat, toisin kuin vaikkapa päätös ahmojen kaatoluvasta, Kärnä kertoo.

– Ne ovat pieniä ihmisen kokoisia asioita, joista myös meidän ykkösketjun pitäisi uskaltaa puhua enemmän.