Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Reportaasi
Suomalaiset ovat valmiita uhraamaan aikaa, vaivaa ja rahaa rintamamiestalojen ylläpitoon. (Kuva: Petra Pöyliö)

"Jokin oma, positiivinen henki sillä talolla on" – Rintamamiestalot kätkevät sisäänsä sotien jälkeisen Suomen tarinan

Rintamamiestalot ovat paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto.
Henna Lammi 20.9.2020 9:00, muokattu 21.9.2020 12:39
a– a+
Reportaasi

Pieni valkoinen portti on jätetty kutsuvasti auki. Puikahdamme sisään. 

Pihalla kukkii kirsikkapuu. Kaikkialla on hyvin hoidettuja istutuksia. Kukkia ruukuissa, herukoita pensaissa. 

Talon isäntä Mauri Korhonen tulee vieraita vastaan kuistille. 

– Ollaanko me ensin täällä pihalla, hän kysyy. 

Kävelemme pihan perälle. Tontti on paljon suurempi kuin tieltä käsin arvaisi. Talo on aivan tontin etuosassa, jotta tilaa jäisi mahdollisimman paljon hyötypuutarhalle. Niin rintamamiestalot usein sijoitettiin. 

– Kun olin lapsi, tässä oli niin suuri perunamaa, että kuusihenkinen perhe selvisi perunoilla puoli vuotta, Korhonen kertoo ja levittää käsiään. 

Keltainen rintamiestalo on Korhosen isän rakentama. Isä oli kuuro puuseppä, joten hän ei joutunut rintamalle, vaan teki sodan ajan arkkuja ikätovereilleen. 

Rauhan tultua hän vuokrasi kahden työkaverinsa kanssa vierekkäiset tontit Oulun Karjasillalta.  

Oli saatava oma talo ja oma elämä levottomien vuosien jälkeen. Oli luotava uudestaan maa. Talot ja perunapenkit.

rintamamiestalo
Mauri Korhonen on perehtynyt tarkoin isänsä rakentaman rintamamiestalon vaiheisiin. Kuva: Petra Pöyliö

Sotien jälkeen Suomessa alkoi kiivas jälleenrakentamisen aika. Piti asuttaa karjalainen siirtoväki, kotinsa menettäneet ja elämäänsä vasta aloittelevat perheet. 

Valtio ponnisteli monin tavoin. Se järjesti asutustoiminnan keskitetysti tarjoamalla valmiit piirustukset, järjestämällä pitkäaikaisen lainan ja osoittamalla tontin. 

Vuonna 1945 hyväksytyllä maanhankintalailla toteutettiin maaomistuksen uusjako. 

Maaseudulle perustettiin noin 100 000 pientä asutustilaa ja kaupunkeihin kaavoitettiin 34 000 asutustonttia. Tonteille nousi nelikulmaisia ja puolitoistakerroksia puutaloja. 

Kaikesta rakennusmateriaalista oli sodan jälkeisessä Suomessa huutava pula, mutta talot piti saada nopeasti pystyyn. 

Ratkaisu oli rankarunkoinen talo: kellarikerros valettiin betonista ja sen päälle pystytettiin kantava runko kakkosnelosista. Seinät laudoitettiin molemmin puolin ja pystyonkalot täytettiin sahanpurulla. 

Kaikki tehtiin itse. Isän tarkkojen muistiinpanojen vuoksi Korhonen osaa kertoa talon rakennusvaiheista. 

Betonia jatkettiin kivillä, naisväki suoristi vääntyneimmätkin naulat – mikäli sellaisia jostain saatiin. 

Rahaa ei ollut, mutta Säästöpankki ja kaupunki antoivat kiinnelainat. Työnantajalta heltisi lupa ostaa tavaraa maksuajalla, ikkunat ja ovet sai tehtyä työpaikalla ruokatunneilla. Tuttujen kanssa harrastettiin vaihtokauppaa. 

– Kerran isä sai eräältä tutultaan velanmaksuna maton. Mies oli lainannut rahaa viinaan. Isä sai vaihdettua maton eteenpäin puutavaraksi eräältä leskeltä, jonka mies oli kaatunut Lapin sodassa, Korhonen kuvailee. 

Betonia jatkettiin kivillä, naisväki suoristi vääntyneimmätkin naulat.

Heti kun yksi huone oli asuttavassa kunnossa, siihen muutettiin. Rakentaminen alkoi vuonna 1947 ja muutto oli jo seuraavana vuonna. 

– On se ollut kovaa hommaa. Kellarikerroskin on kaivettu lapiolla savimaahan omin voimin. Ihmettelen kyllä, miten ihmeessä he pääsivät muuttamaan niin nopeasti ja miten he selvisivät, Korhonen huokaa. 

Mutta niin vain selvittiin. Niin Korhosilla kuin muissakin perheissä. 

Kulttuuriperinnön professori Anna Sivula Turun yliopistosta sanoo, että jälleenrakennus yhdisti suomalaisia. 

– Se oli toki raskasta aikaa, mutta ilmapiiri oli myönteinen ja tulevaisuuteen suuntautunut. 

rintamamiestalot
Korhosten rintamamiestalossa isän kädenjälki näkyy kaikkialla. Iso osa huonekaluistakin on alkuperäisiä. Kuvat: Petra Pöyliö

Puhekielessä rintamamiestaloiksi kutsutaan usein kaikkia pientaloja, jotka pystytettiin 1940-luvulta 1960-luvulle, vaikka talotyypit ja -tyylit vaihtelivat. Samoin se, oliko tontti hankittu maanhankintalain nojalla vai vapaalla kaupalla. 

Kaikki rintamamiestatalot ovat niin sanottuja tyyppitaloja, mutta kaikki tyyppitalot eivät ole rintamamiestaloja. 

Tyyppitalojen kehittäminen aloitettiin jo 1920- ja 1930-luvuilla, koska kalliina pidetty omakotitalo haluttiin jokaisen ulottuville. Maata vaivasi asuntopula. Taloille suunniteltiin valmiit piirustukset, yksinkertainen työselitys ja laskelmat materiaalien menekeille.  

Sotien jälkeen kysyntä räjähti. 

– Rintamamiestalot ovat tyyppitalobuumin huipentuma ja omanlaisensa erillistapaus, Sivula kuvailee. 

Valtakunnallisten talotyyppien lisäksi myös suurimmilla kaupungeilla oli omaa suunnitteluaan. 

Sellaiseen päätyi myös Korhosten perhe Karjaportintiellä. He rakensivat Oulun kaupungin tyyppitalon numero 01.1. 

Viimeiset tyyppitalot suunniteltiin 1950-luvulla, jonka jälkeen tilalle alkoivat tulla teolliset pientalot. 

Rintamamiestalot ovat paljon muutakin kuin taloja. Itse asiassa ne muuttivat koko olemisen kulttuuria ja jopa suomalaista perhekäsitystä. 

Aiemmin samassa maalaistalossa asui monta sukupolvea ja elämän keskipiste oli suuri tupa. Rintamamiestalo suunniteltiin yhden ydinperheen kodiksi ja jokaiselle toiminnalle oli oma huoneensa. Keittiössä tehtiin ruoka, olohuoneessa oleskeltiin ja makuuhuoneessa nukuttiin. 

Professorin mielestä on erittäin mielenkiintoista pohtia rintamamiestaloon kytkeytyviä ideologisia kysymyksiä. Valtion ohjaamalla asuntopolitiikalla saatettiin vahvistaa esimerkiksi yksilöllisyyden nousua. Toisaalta samalla osoitettiin sodasta palanneille selvä elämisen malli: siinä on tontti, rakenna talo perheellesi. 

– Olikohan taustalla jokin tiedostettu tavoite, että mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään. Tämä olisi hyvä väitöskirjan aihe, Sivula pohtii. 

Rintamamiestalo suunniteltiin yhden ydinperheen kodiksi.

Maalattu lautalattia narahtaa, kun sille astuu. Korhosten rintamamiestalon sisätiloissa on säilytetty paljon alkuperäistä. On isän huolella tekemiä tuoleja ja piironkeja. Jopa olohuoneen sohva on sama kuin Korhosen lapsuudessa. 

Korhonen nostaa kansioista kellastuneita papereita. 

Isä säilytti tärkeät dokumentit huolellisesti. On mustakantinen muistikirja, johon on merkitty rakennusaikaisia ostoksia ja dokumentoitu työn eteneminen. Ensin merkintöjä on runsaasti, sitten ne harvenevat. 

– Liekö into lopahtanut jossain kohti. 

On luettelo talon asukkaista. Yläkerta laitettiin vuokralle heti kun se valmistui, vuonna 1949. Niin piti tehdä. Sillä katettiin kuluja ja helpotettiin asuntopulaa. 

Papereista käy ilmi, että Karjaportintie 36 on ollut Korhosten lisäksi koti 38:lle vuokralaiselle. Joukkoon mahtuu monta ihmiskohtaloa. On varastomies Tapio ja hänen Marie-rouvansa ja niin edelleen. 

Isän rakennusaikana kirjoittamat muistiinpanot ovat kiinnostavaa luettavaa Mauri Korhoselle. Kuva: Petra Pöyliö

Kasvukeskuksiin suuntautuneen muuttoliikkeen myötä osa maaseudun rintamamiestaloista on autioitunut. Sitten on niitä rintamamiestaloja, joissa palaa valo osin vuotta. 

Yksi tällaisista on aivan Hyrynsalmen keskustassa sijaitseva Varjola. Sen omistaa nykyisin perikunta, jonka jäsenistä kukaan ei asu paikkakunnalla. 

–  Vietämme siellä kaikki lomat ja olen haaveillut pian 30 vuotta muuttavani sinne pysyvästi, Katja Kuismin-Jokinen kertoo puhelimitse kotoaan Kirkkonummelta. 

Kuismin-Jokisen isovanhemmat ostivat silloin tyhjillään olevan talon 1970-luvulla. Isovanhemmat ovat sittemmin edesmenneet, mutta Kuismin-Jokisen kytkös taloon on pysynyt vahvana. 

– Olen koko ikäni mennyt sinne erittäin mielelläni. 

Tarinoita talosta on vaikka kuinka. Kuinka Kuismin-Jokisen pappa osti kylän nuorilta rapuja ja välitti niitä Helsinkiin. Kuinka yksi taajaman ensimmäistä radioista tuli juuri Varjolaan. Kuinka ennen heidän sukuaan talossa asui legendaarinen Veikko Juntunen eli Varjolan Veikko, liikunnanopettaja, joka piti kylän nuorille uimakouluja ja raittiusleirejä.          

Varjola on lähes alkuperäisessä kunnossa. Isovanhemmat tekivät pienen remontin 1970-luvulla ja rakensivat “elintasosiiven”, johon sijoitettiin kylpytilat ja autotalli. 

– Talo ei varmaan sellaisenaan kelpaisi monelle, mutta se on kokonaisuudessaan hyvässä, asuttavassa kunnossa, Kuismin-Jokinen sanoo. 

Toistaiseksi Kuismin-Jokisen elämä on pidätellyt Kirkkonummella, mutta haave muutosta Varjolaan on lähempänä kuin koskaan. Nuorin lapsista täyttää tänä vuonna 18 vuotta ja mies on sairaseläkkeellä. Kuismin-Jokinen itse on kysynyt jo töitä Hyrynsalmen varhaiskasvatuksesta, mutta suunnitelmat hieman siirtyivät koronakriisin myötä. Hinku Varjolaan on kova. 

– Jokin oma, positiivinen henki sillä talolla on. Ehkä se johtuu historiasta, nainen huokaa. 

rintamamiestalot
Katja Kuismin-Jokinen haaveilee muutosta Varjolaan. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossa. Kuvat: Katja Kuismin-Jokinen

Rintamamiestaloissa tuntuu olevan jokin osin selittämätön vetovoima.                

Mauri Korhonen asui talossa lapsuutensa. Sitten opiskelut ja työt veivät eteläiseen Suomeen. Palattuaan takaisin Ouluun, hän osti ensin vaimonsa kanssa rintamamiestalon läheiseltä Raatteentieltä. 

– Olen asunut Oulussa aina rintamamiestalossa Karjasillalla. Alue on lähellä kaupunkia ja täällä on hyvät naapurussuhteet, mies kehuu. 

Lapsuudenkotiinsa hän palasi vuonna 1998. Omakotitalon asuttaminen oli käynyt ikääntyneille vanhemmille mahdottomaksi. He muuttivat kerrostaloon. 

– Se oli kaikille hyvä ratkaisu. Me tiesimme tasan tarkkaan, millainen talo on. Isä sanoi, että “olen rakentanut taloa 50 vuotta. Nyt on sinun vuorosi”. 

Karjasilta on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden alue, joka sai ensimmäiset talonsa jo vuonna 1940 Ruotsin lahjoittaessa Suomeen niin sanottuja asevelitaloja. 

Kuitenkin esimerkiksi Korhosten naapuriin rakennetaan parhaillaan kokonaan uutta taloa. Rintamamiestalo purettiin ja rakennuslupa heltisi kokonaan uudelle rakennukselle. Korhonen katsoo tilannetta surullisena. 

– Kyllä tämä pikkuhiljaa muuttuu, menee pilalle. 

Korhosen mukaan alueen väestö on pitkälle uusiutunut. Aika on tehnyt tehtävänsä. Talon rakentajat olivat pääosin syntyneet 1920-luvulla. He ovat kuolleet. 

Uusia tulijoita arvostetulle alueelle on jonoksi asti. Myös nuoria, keskiluokkaisia lapsiperheitä. Heille rintamamiestaloissa on jotain nostalgista, vetoavaa, lumoavaa. Sekin lisää kiinnostusta, että Karjasilta valittiin Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2009. 

rintamamiestalot
Oulun keskustan tuntumassa sijaitseva Karjasilta on poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden alue. Kuva: Petra Pöyliö

Niin. Edelleen 80 vuoden jälkeenkin useimmille suomalaiselle koti merkitsee vanhaa puutaloa rauhallisen omakotitaloalueen siimeksessä.  

Rakennusperinteeseen erikoistunut arkkitehti Pekka Saatsi sanoo, että rintamamiestalot ovat kestäneet erinomaisesti aikaa. 

Saatsin mielestä talot ovat arkkitehtuuriltaan ajattomia ja miljööseen hyvin sopivia. Useilla kaupunkialueilla ne sijaitsevat lähellä keskustaa. Monelle nuorelle perheelle rintamamiestalo on edelleen se unelmien koti. 

– Itse talot ovat järkevästi ja fiksusti suunniteltuja ja niissä on suorastaan nerokas pohjaratkaisu. Ne joustavat hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin, Saatsi luonnehtii. 

Talot pystytettiin yhden savupiipun ympärille. Ilmanvaihto hoituu painovoimaisesti. Alkuperäset rakenteet ovat yksinkertaisia, luonnonmukaisia ja hengittäviä. Materiaalina on käytetty puuta, purua ja pahvia. 

Rintamiestalojen kunto vaihtelee. Suurin osa on käynyt läpi ainakin yhden peruskorjauskerran. Monia on remontoitu useampaan kertaan. Virheitä on voinut tulla ja niiden myötä esimerkiksi sisäilmaongelmia.  

– On saatettu esimerkiksi korvata hengittäväksi tarkoitettuja eristyksiä uretaanilla tai muovikelmulla tai tukkia korvausilmareitit, arkkitehti selventää. 

Tyypillisesti virheitä on tullut, kun kellari- tai ullakkotilat on muutettu asuinkäyttöön. Saatsi suosittelee lämpimästi, että rintamamiestalojen eri tilat pidettäisiin niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Esimerkiksi asuintilojen sijoittaminen kellaritiloihin on teknisesti haastavaa. 

– Kodinhoito- ja saunatilathan voi sijoittaa vaikka erilliseen piharakennukseen. Alkuperäisissä rintamamiestaloissa ei ollut nykyisenkaltaisia kylpyhuoneita, hän muistuttaa. 

Rintamamiestalon remontoiminen ei ole asiantuntijan mielestä mitenkään mahdotonta: pitää vain ottaa selvää mitä tekee ja pyytää tarvittaessa apua. 

Rintamamiestalo on jotain perin suomalaista. 

Kun kirjailija Kari Hotakainen julkaisi Juoksuhaudantie-romaanin vuonna 2002, se nousi heti suureen suosioon ja voitti Finlandia-palkinnon. Kirjassa tuikitavallinen Matti Virtanen yrittää pitää avioliittonsa koossa hankkimalla rintamamiestalon Juoksuhaudantieltä. Rintamamiestalo symboloi kirjassa onnellista elämää. 

Professori Sivula heittää hieman provosoivasti, että tosiasiassahan ne ovat vain lautakasoja, jotka ovat käyttöikänsä päässä, mutta silti niiden arvostus on jotain ihan muuta. 

Rintamamiestaloja rakastetaan ja huolletaan. Mukana on kollektiivista tunnetta. 

– Ihmiset ovat valmiita uhraamaan aikaa, vaivaa ja rahaa talojen ylläpitoon. Ne ovat kulttuuriperintöämme, Sivula pohtii. 

Sivula löytää rintamamiestalojen merkityksessä useita juonteita. Hän uskoo, että ne symboloivat suomalaisille myös hyvinvointivaltion syntymistä. Sitä, että Suomi pitää huolta omistaan. Toisaalta ne symboloivat sodan jälkeisen vuosikymmenen konsensushenkeä ja maaseudun ja kaupungin rauhallista rinnakkaiseloa. Talot kielivät myös itsenäisyydestä ja omapohjaisuudesta. 

Sitten tulee vielä terapia-aspekti.  

– Sodan kokeneille miehille talon rakentaminen omalle perheelle oli voimaannuttava tapahtuma, Sivula kiteyttää. 

rintamamiestalot
Talon rakentaminen oli monelle sodan kokeneelle miehelle samalla terapiaa. Kuva: Petra Pöyliö

Karjasillalla keltainen rintamamiestalo kylpee kesäkuun valossa. On seesteistä. Tänne on helppo kuvitella onnellinen ydinperhe. 

Kaikki ei kuitenkaan ole aina siltä miltä näyttää. 

Korhonen kertoo, että Karjasillan rintamamiestaloissa asui miehiä, joilla ei ehkä ollut fyysisiä vammoja, mutta henkisiä kylläkin. Nämä isät tekivät päivät leipätöitä ja illalla jatkoivat loputonta uurastustaan talojensa kimpussa. Perjantaisin he joivat pullon viinaa. Itkivät ja vaikenivat. Kenelläkään ei mitään puhuttu, kaikkein vähiten lapsille, jotka pakenivat lähimetsään leikkimään omaa sotaansa. 

– Nämä miehet purkivat sen sodan rakentamalla näitä taloja. Ettei tarvinnut puhua, Korhonen sanoo. 

Sodan tuska. Se rintamamiestaloihin on rakennettu. Lauta laudalta. Naula naulalta. Samalla mukana on ollut hiljaista iloa. He, jotka rakensivat, he selvisivät. 

He olivat elossa. 

Reportaasi on julkaistu alunperin Suomenmaassa 7/2020. Suomenmaan voit tilata täältä.

Lue myös

Kysely: Kotitalousvähennyksen kutistamisella suurempi vaikutus remontteihin kuin uskottiin

Suomalaisista 44 prosenttia kertoo kotitalousvähennykseen tehdyn muutoksen vaikuttavan heidän suunnittelemiensa remonttien teettämiseen. Suomalaiset remontoivat...
5.7.2025 14:30

Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä

”Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pitkäaikaissairaiden toimeentuloa entisestään”
5.7.2025 10:00

Kirjat | Karhuemo haluaa poikaset kotiin 

Tietokirjailija Arvo Tuominen on varsin pessimistinen Ukrainan sodan lopputuloksen suhteen.
5.7.2025 7:00

Aihetunnisteet

rintamamiestalot

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Nato-maassa soitetaan hälytyskelloja: Tämä ihmetyttää Venäjän hirmutappioissa
Uutiset | 3.7.2025 21:03
Nyt se on tutkittu: Tämä on suomalaisten mielestä sopiva mökkimatka – yksi ihmisryhmä valmis pitkään matkaan
Uutiset | 2.7.2025 20:45
Lopettamisaalto järkyttää: ”Yrittäjiä kurittavat nyt todella monet asiat”
Uutiset | 4.7.2025 11:35
Polkupyöräilijöillä yleinen väärinkäsitys
Uutiset | 2.7.2025 23:00
Kannattaako pilvisellä säällä tankata D-vitamiinia purkista? – Tutkija vastaa
Uutiset | 3.7.2025 9:23
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Tieku: Suosikkijuoma voi pidentää elämää, mutta se pitää nauttia oikealla tavalla
Uutiset | 3.7.2025 23:00
Uuvahdus voi tulla kalliiksi – älä unohda näitä asioita ukonilman uhatessa
Uutiset | 3.7.2025 20:45
Näistä syistä suomalaisten mökkeilyinto laskee – säätilalla sukupuolittunut vaikutus
Uutiset | 3.7.2025 22:00
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01
Synkkä Ukraina-arvio: Liian monta virhettä
Uutiset | 1.7.2025 21:48
Kekkosenkin konsti on pelastanut suomalaisten henkiä jo 50 vuotta
Uutiset | 1.7.2025 20:45
Nyt se on tutkittu: Tämä on suomalaisten mielestä sopiva mökkimatka – yksi ihmisryhmä valmis pitkään matkaan
Uutiset | 2.7.2025 20:45
Polkupyöräilijöillä yleinen väärinkäsitys
Uutiset | 2.7.2025 23:00
Kannattaako pilvisellä säällä tankata D-vitamiinia purkista? – Tutkija vastaa
Uutiset | 3.7.2025 9:23
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Tätä tuotetta kutsutaan ”luonnon Ozempiciksi” – mitä sanovat asiantuntijat?
Uutiset | 13.6.2025 21:21
Kiinasta Ukraina-jyrähdys: ”Bensaa liekkeihin”
Uutiset | 4.6.2025 21:02
Tiedustelupomo synkkänä Venäjän aikeista: ”Olemme erittäin varmoja”
Uutiset | 12.6.2025 21:50
Onko savusaunominen sama asia kuin vetäisi pari röökiä? – Näin sanoo tutkija
Uutiset | 20.6.2025 15:00
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45
Kyiv Independent: Isku Kertshinsalmen sillalle
Uutiset | 30.6.2025 12:00
Presidentin puoliso saavutti hämmästyttävän korkean iän – kyseessä peräti triplaennätys
Uutiset | 24.6.2025 22:30
Foreca: Myrsky näyttää entistäkin rajummalta
Uutiset | 3.7.2025 16:01

Uusimmat

Kysely: Kotitalousvähennyksen kutistamisella suurempi vaikutus remontteihin kuin uskottiin
Uutiset | 5.7.2025 14:30
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00
Kirjat | Karhuemo haluaa poikaset kotiin 
Uutiset | 5.7.2025 7:00
T&A: Läpimurto – auringonpimennyksen voi tehdä keinotekoisesti
Uutiset | 4.7.2025 23:00
Mitä tehdä Syyrian vierastaistelijoille? – ”He ovat tavallaan syyrialaisia, halusimme tai emme”
Uutiset | 4.7.2025 22:02
Autoilija: Tällaisessa tilanteessa sinulla tulee olla älypuhelin
Uutiset | 4.7.2025 21:30
Tutkimus: Lihavuus jää solujen muistiin – laihtumisesta huolimatta palautuminen voi kestää vuosia
Uutiset | 4.7.2025 21:00
Zelenskyi puhelustaan Trumpin kanssa: Sovimme työskentelevämme ilmapuolustuksen vahvistamiseksi Ukrainassa
Uutiset | 4.7.2025 17:06
Hallitus sai jo keskiviikkona yhden ilmastopaperin julki – Ilmastopaneelin puheenjohtaja: ”Ei tässä ole mitään merkittäviä avauksia”
Uutiset | 4.7.2025 17:04
Kreetan maastopalot laantumassa, Ateenan lähistöllä syttyi uusi palo
Uutiset | 4.7.2025 16:53
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Homovastaiset puheet ajoivat pois, mutta Aleksi Koivisto palasi kirkkoon – nyt hän kertoo, miksi
Uutiset | 21.6.2025 15:00
Toimittajalta | Rahaa on – olisiko aika palauttaa Kauhavan lentosotakoulu ja Pohjois-Karjalan prikaati?
Uutiset | 21.6.2025 8:00
Parlamentaarinen pöytä saa miljardipotin – puolustuksen Nato-rahoista hyötyy muukin yhteiskunta, uskoo SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen
Uutiset | 29.6.2025 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kysely: Kotitalousvähennyksen kutistamisella suurempi vaikutus remontteihin kuin uskottiin
Uutiset | 5.7.2025 14:30
Syöpä on kallis paukku etenkin Suomessa – Tutkimus: Joka viides jättänyt hoidon väliin rahasyistä
Uutiset | 5.7.2025 10:00
Kirjat | Karhuemo haluaa poikaset kotiin 
Uutiset | 5.7.2025 7:00
Ihminen jäi junan alle
Uutiset | 1.7.2025 12:15
Kiistelty köyhän miehen suihkuhävittäjä oli huono ostos – ”Nutikalla” tehtiin silti suomalaista ilmailuhistoriaa
Uutiset | 29.6.2025 21:05
Älä aseta ruohonleikkuria tähän asentoon
Uutiset | 1.7.2025 19:45

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Sinkkuelämää ja syntyvyyden lasku – sattumaa vai sukupolvikokemus?
Mielipide | 4.7.2025 10:17
Lukijalta: Suviseurojen viestintä yllätti raikkaudellaan
Mielipide | 3.7.2025 13:00
Lukijalta: Työsuhdeturvan heikennysten haitat olisivat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat
Mielipide | 2.7.2025 11:39
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Suviseurojen viestintä yllätti raikkaudellaan
Mielipide | 3.7.2025 13:00
Lukijalta: Julkinen talous on kansalaisten palvelija, ei isäntä
Mielipide | 1.7.2025 12:46
Lukijalta: ”Se on taas se aika kuukaudesta…”
Mielipide | 2.7.2025 11:22
Lukijalta: Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen
Mielipide | 1.7.2025 12:52

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Keskustayrittäjät: Työttömyyteen helpotusta parantamalla yrittämisen edellytyksiä
Uutiset | 24.6.2025 18:29
Keskustanaiset esittää vaaleihin rahallista kampanjakattoa
Uutiset | 16.6.2025 14:22
Keskustan Savola: seutukunta menestyy yhteistyöllä
Uutiset | 28.6.2025 10:29
Keskustayrittäjät: Työttömyyteen helpotusta parantamalla yrittämisen edellytyksiä
Uutiset | 24.6.2025 18:29
Keskustanaiset esittää vaaleihin rahallista kampanjakattoa
Uutiset | 16.6.2025 14:22
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste