JEF-ryhmän ovi ei vielä avautunut Ukrainalle
Ukrainalle ei vielä avautunut ovea puolustusyhteistyötä tekevien JEF-maiden ryhmään Tallinnan JEF-päämieskokouksessa. Presidentti Alexander Stubbin mukaan asiasta keskusteltiin kyllä tiistaina päättyneessä kaksipäiväisessä kokouksessa, mutta jäsenyyttä ei koettu tässä vaiheessa ajankohtaiseksi.
– Päädyimme siihen, että tämä on tässä vaiheessa liian aikaista, Stubb kertoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.
JEF (Joint Expeditionary Force) on Britannian johtama kymmenen maan puolustusyhteistyökehys, johon kuuluvat Britannian ohella Hollanti, Pohjoismaat ja Baltian maat. Sen on tarkoitus olla Natoa ketterämpi toimija, joka täydentää sotilasliittoa.
Ryhmä keskittyy erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen puolustukseen, mutta myös Ukrainan jäsenyys nousi Tallinnassa esille. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui keskusteluihin videoyhteydellä.
Myös Puolan ja Saksan mahdollisella JEF-jäsenyydellä on spekuloitu. Ne ovat ainoat Itämeren Nato-maat, jotka eivät kuulu ryhmään. Stubb on avoin JEF-yhteistyön laajentamiselle.
– Ehkä pitkässä juoksussa voisi harkita myös muiden Nato-maiden mukaantuloa tähän kokoonpanoon, erityisesti niiden, jotka ovat Itämeren ympärillä, Stubb kommentoi.
Tallinnan kokous oli Stubbin ensimmäinen JEF-kokous presidenttinä. Hän sanoi havainneensa, että JEF on hyvinkin hyödyllinen formaatti Suomelle.
– Se oli hyödyllinen ennen kuin meistä tuli Nato-jäseniä, mutta se on erityisen hyödyllinen juuri nyt monellakin tapaa.
JEF tehostaa etenkin Itämeren maiden yhteistyötä Britannian kanssa.
JEF-maat sopivat Tallinnassa, että ne alkavat puuttua Venäjän niin sanotun varjolaivaston toimintaan esimerkiksi vakuutustodistuksia tarkastamalla. Varjolaivasto kuljettaa esimerkiksi venäläistä öljyä Itämereltä ja auttaa näin Venäjää kiertämään pakotteita.
Tallinnassa sovittiin, että vuoden 2026 JEF-kokous järjestetään Suomessa. Ensi vuoden kokous pidetään Norjassa.
Tallinnassa keskustelujen ykkösteema oli Ukraina. JEF-maat olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka ilmassa on nyt keskusteluja tulitauko- ja rauhanneuvotteluista, Ukrainan tukemista pitää jatkaa.
JEF-johtajat painottivat sitä, että Ukrainan pitää päästä mahdollisiin neuvotteluihin mahdollisimman vahvoista asemista. Ukraina tarvitsee myös turvatakuita. Pitkässä juoksussa Suomi tukee Ukrainan Nato-jäsenyyttä, Stubb sanoi.
– Meidän tehtävämme on myös saada kaikki Nato-liittolaiset pitkässä juoksussa samalle linjalle. Se ei ole tämän päivän päälle, mutta varmasti tulee olemaan hyvin keskeinen keskustelun aihe seuraavien kuukausien aikana.
JEF-jäsenyys ei olisi keino turvatakuiden tarjoamiseksi Ukrainalle
– Turvatakuiden ydin tulee Natosta ja viitosartiklasta, Stubb painotti.
Stubbin mukaan on puolestaan liian aikaista puhua rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan. EU- ja Nato-maiden parissa on ollut viime aikoina keskustelua eurooppalaisten rauhanturvaajien lähettämisen mahdollisuudesta, jos Venäjä ja Ukraina ryhtyisivät rauhanneuvotteluihin.
Presidentin mielestä kymmenientuhansien rauhanturvaajien lähettäminen Ukrainaan tilanteessa, jossa Ukrainalla ei vielä olisi pitäviä turvatakuita, ei olisi kestävällä pohjalla vaan lisäisi eskalaation riskiä.