Jännite Unkarin ja muun EU:n välillä kiristyy huippukokouksen alla – ulkoministeri Valtonen uskoo luoviin ratkaisuihin
Millaisella ratkaisulla EU-maat voivat selvitä Unkarin Ukraina-kiristyksestä tällä viikolla? Tähän kysymykseen joutui vastaamaan muun muassa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) EU:n ulkoministerien kokouksen jälkeen.
Valtonen ei suoraan kommentoinut ratkaisumallia, mutta katsoi sen vaativan luovuutta.
Valtosen mukaan aika harva ymmärtäisi sitä, että Unkarille lähdettäisiin tekemään rahallisia myönnytyksiä. Tätä ajatusta Valtosen mukaan tukee sekä Unkarin oma kyky noudattaa sääntöjä että toiminta Ukraina-tuen kanssa, joka on vastoin EU:n intressejä.
– On selvää, että meillä on vahvoja syitä ollut pidättää Unkarilta varoja, ja ne syyt ovat edelleen olemassa. Itse asiassa päinvastoin jopa vahvistuneet. Mutta katsotaan nyt, minkälaisiin ratkaisuihin loppuviikosta päästään. Kyllä tässä tosiaan alkaa olla sellainen tilanne, että täytyy hakea aika luoviakin ratkaisuja, hän sanoi.
Unkarilta on pidätetty mittava määrä EU-rahoitusta maan oikeusvaltion heikon tilan takia.
Unkarin panttivankina on neljä erilaista Ukraina-ratkaisua, joista pitäisi päästä sopuun tällä viikolla. Näitä ovat seuraavat askeleet matkalla kohti EU:n laajentumista, 50 miljardin euron monivuotinen Ukraina-apu, uusi pakotepaketti Venäjälle ja 20 miljardin euron Ukraina-rahojen pääomittaminen Ukrainan rauhanrahastoon.
Rauhanrahastosta on korvattu jäsenmaille muun muassa niiden aseellista apua Ukrainalle.
Ukrainan rahallisessa ja aseellisessa tuessa yhtenäisyyden puutteen voi kiertää esimerkiksi 26 maiden yhteisillä ratkaisuilla tai kahdenvälisellä avulla, jollaisesta olisi mahdollista sopia ainakin kaavailtua lyhemmälle ajalle. EU:n laajentumispäätöksessä yksimielisyyden vaadetta on kuitenkin mahdotonta ohittaa.
Kokoukseen saapuessaan Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba luonnehti laajentumispäätöstä ”kaikkien päätösten äidiksi”.
– En halua puhua niistä tuhoisista seurauksista, joita aiheutuu, jos neuvosto ei tee tätä päätöstä. Ei vain Ukrainan osalta vaan laajemminkin koko laajentumiskysymyksen osalta, hän sanoi.
Neuvostolla Kuleba viittasi Eurooppa-neuvostoon eli poliittisten johtajien huippukokoukseen, jonka on määrä kokoontua torstaina ja perjantaina.
Valtonen ei halunnut lähteä suuremmin avaamaan pelikirjaa siitä, mitä loppuviikon luovat ratkaisut voivat tarkoittaa.
EU:n korkea edustaja Josep Borrell totesi maanantaina kokoukseen saapuessaan, että Venäjä on kiihdyttänyt Ukrainassa sotatoimiaan viime aikoina.
– Toivon, että Euroopan yhtenäisyys ei rikkoudu. Koska tämä ei ole hetki, jolloin tulisi heikentää tukeamme Ukrainalle. Päinvastoin tämä on se hetki, jolloin sitä tulisi lisätä, hän sanoi.
Ainakin toistaiseksi Borrellin toiveen toteutuminen on näyttänyt kaukaiselta. Viime viikolla Unkarin pääministeri Viktor Orban julisti viestipalvelu X:ssä, että sotaan ei tule ratkaisua taistelukentillä ja Euroopan resurssit pitäisi laittaa sodan sijaan rauhan aikaansaamiseksi.
Ainakaan toistaiseksi EU-pöydissä ei ole löytynyt keinoa, jolla Orbanin päätä asiassa saisi käännettyä, ja samaan aikaan kello käy kohti huippukokousta.