Isot keskustapiirit iloitsevat kuntavaalien ehdokashankinnan loppukiristä – Pohjois-Pohjanmaan ehdokasmäärässä kasvua edellisvaaleihin
Vahvat keskustapiirit onnistuivat hyvin kuntavaalien ehdokasasettelun loppukirissä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ehdokasmäärä kasvoi verrattuna neljän vuoden takaiseen.
Pohjois-Pohjanmaalla asetettiin 960 keskustan ehdokasta 30 kunnan alueella, kun vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaita oli 955.
Piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo korostaa, että keskusta on edelleen ehdokasmäärältään ylivoimaisesti suurin puolue Pohjois-Pohjanmaalla. Naisia ehdokkaista on 41 prosenttia ja nuoria eli alle 30-vuotiaita 11 prosenttia.
– Oulussa saatiin täysi ehdokaslista eli 100 ehdokasta. Täydet ehdokaslista ovat Oulun lisäksi Tyrnävällä, Sievissä, Utajärvellä ja Vaalassa. Haapajärvi on suurin nousija. Ehdokasmäärä lähes tuplaantui 18 ehdokkaasta 35 ehdokkaaseen, Ylitalo kiteyttää.
Etelä-Pohjanmaan piiri puolestaan asetti ehdolle 670 ehdokasta yhteensä 22 kunnassa.
Alavudella ja maakuntakeskus Seinäjoella keskusta jätti odotetusti täydet listat. Ehdokasmäärä kasvoi neljän vuoden takaiseen Isossakyrössä, Kristiinankaupungissa, Kuortaneella ja Ähtärissä.
– Keskustalla on näissäkin vaaleissa maakunnan laajin ja monipuolisin ehdokasjoukko, missä on sekä tuttua kokemusta, että uusia kasvoja. Nuoria ehdokkaita meillä on erityisen paljon. Lähdemme puolustamaan Etelä-Pohjanmaalla piikkipaikkaa ja nykyisten asemien vahvistamista Pohjanmaan rannikolla, kertoo piirin puheenjohtaja Mikko Savola.
Lapin vaalipiirissä keskusta asettaa kuntavaaleihin yhteensä 457 ehdokasta ja heitä on jokaisessa Lapin kunnassa.
Vaalipiirin alueella toimii kaksi keskustapiiriä, joiden kuntien kesken ehdokasmäärät jakautuvat niin, että Lapin piirin alueella ehdokkaita on 247 ja Peräpohjolan piirin alueella 210.
Lapin piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi on tyytyväinen ehdokasasetteluun.
– Vaalien aikataulu oli poikkeuksellinen, ehdokashankinta kesti pitkään ja toimijoittemme turnauskestävyyttä koeteltiin. Tulevalla valtuustokaudella on tulossa isoja uudistuksia, joten sillä on merkitystä, ketkä tänä aikana pääsevät käyttämään kuntien ääntä, hän toteaa.
Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona kiittelee Salmijärven tavoin ehdokashankinnassa työtä tehneitä.
– Kaikki voitava tehtiin ja järjestöväkemme ahkeroi todella kovasti haastavissa olosuhteissa. Sitä ei käy kieltäminen, että ehdokkaiden kokonaismäärä putosi hieman, mutta monissa kunnissa ehdokaslistat kuitenkin kasvoivat viime kertaan nähden. Uskon, että jokainen näissä oloissa ehdokkaaksi lähtenyt on tosissaan ehdolla, Joona huomauttaa.
Vantaan Keskustan ehdokaslistalla on nyt 61 ehdokasta, mikä sivuaa samalla vuosituhannen vaihteen jälkeistä ennätystä vuodelta 2008.
Keskustan ehdokasmäärä Vantaalla on lisääntynyt tiedotteen mukaan merkittävästi edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Vuonna 2017 Keskustalla oli Vantaalla 48 kuntavaaliehdokasta ja vuonna 2012 yhteensä 45 ehdokasta.
– Keskustalla on ehdokkaita kaikilla Vantaan suuralueilla. Yrittäjien määrä on merkittävä ja yli puolet Vantaan Keskustan ehdokkaista on naisia. Keskusta on ottanut ehdokasasettelussaan hyvin huomioon myös Vantaan suuren vieraskielisen asukaskunnan ja ehdolla on lukuisia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, tiedotteessa todetaan.
Lappeenrannassa keskusta lähtee kuntavaaleihin 70 ehdokkaan voimin ja monipuolisella listalla.
Vaalipäällikkö Antti Vilkon mukaan jokaisella keskustan ehdokkaalla on varmasti annettavaa Lappeenrannan kehittämiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
– Keskustan ehdokkaista löytyy muun opiskelijoita, maanviljelijöitä, metsäalan ammattilaisia, yrittäjiä, lääkäri, rokkari, pastori, varatuomari, opettajia, tohtori, palomies, entinen kunnanjohtaja, sairaanhoitajia, insinöörejä ja kansanedustaja, hän kiteyttää.