Indeksijäiden sulaminen ja kuntien säästöt kehysriihen murheina

Hallituksen ensi viikolla käytäviä kehysneuvotteluja varjostaa säästötarpeiden osalta erityisesti kaksi hankalahkoa kysymystä.

Julkiseen talouteen on syntynyt paikattavaksi yhteensä 400 miljoonan euron aukko, jonka täyttämiseksi ainakaan keskustan eduskuntaryhmällä ei ole vielä valmista vastausta.

Vajeesta 300 miljoonaa tulee siitä, että indeksijäädytysten vaikutus jää matalan inflaation oloissa pienemmäksi, kuin hallitusohjelmaa tehtäessä arvioitiin.

– Tämä on uudenlainen tilanne, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen myönsi ryhmän toimittajakahveilla torstaina.

Toinen ja hankalampi pähkinä liittyy kuntien säästöihin, joilla ei ole suoraa vaikutusta valtiontalouteen. Vanhasen mukaan kysymys on siitä, että osa kunnista ei ole käyttänyt säästöihin annettuja mahdollisuuksia hyväkseen.

Vanhasen mukaan ainakin keskustan on vaikea hyväksyä, että sellaisten kuntien asukkaat, jotka ovat osallistuneet leikkauksiin, joutuisivat nielemään lisäsäästöt sen takia, että jotkut toiset eivät ole säästöjä tehneet.

Vanhasen mielestä hallituksen on syytä käydä poliittisesti läpi, mitä asiassa on oikeudenmukaista tehdä. Kyse on siitä, mikä vastuu hallitusvallalla on siitä, jos muu julkinen talous ei käytä hyväkseen mahdollisuuksia, joita lainsäätäjä antaa.

Indeksien osalta ratkaisu on hänen mukaansa helpompi: se on haettava järjestelmän sisältä. Siinäkin hallituksen on pohdittava ja tulkittava, onko indeksijäädytysten ydin sen vaikutuksissa julkiseen talouteen vai kehysmenojen kasvun hillinnässä.

Hallitusneuvottelujen 1,5 miljardin ehdollista lisäsäästölistaa ei Vanhasen mukaan voi kehysriiheen tuoda, koska niin on hankalia sovellusneuvotteluja kilpailukykysopimuksesta käyville työmarkkinajärjestöille luvattu.

Ryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi myönsi, että koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on ollut vaikeaa, koska kyse on Suomen menestymisen avaintekijöistä.

Lohi muistutti kuitenkin, ettei leikkauksissa ole pitkässä juoksussa tarkastellen kysymys kovin dramaattisesta asiasta. Rahoituksessa ei palata edes vuoden 2010 tasolle.

– Ja kun suunta saadaan käännettyä, voimme tännekin satsata sitten vähän enemmän.

Vanhasen mielestä hallituksella on hyvät mahdollisuudet onnistua kevään aikana omissa käsissään olevissa isoissa uudistuksissa. Sotessa ja maakuntahallinnossa tehdään linjauksia huhtikuun aikana.

Jos asiat menevät niin kuin tarkoitus, hallituksella on Vanhasen mukaan kesäkuussa jopa aikaa hieman hengähtää. Tällöin keskeiset ratkaisut on tehty, ja luotu edellytykset uuden nousun käynnistymiseen.