Ilmasto on yksi Saksan vaalien kuumista kysymyksistä, mutta kaikki eivät usko parlamentin voimaan ilmastotoimissa
Berliinin kaduilla huomaa nopeasti, että ilmasto on iskusana, johon moni vaaliehdokas luottaa kampanjassaan. Ilmastoon liittyviä lausahduksia vilisee lyhtypylväisiin kiinnitetyissä vaalimainoksissa lähes puoluekannasta riippumatta.
Ilmastopoliittisessa keskustelussa suuri kysymys on, miten ilmastokriisiä tulisi hillitä. Kaikki eivät usko politiikan riittävän vastausten löytämiseen.
Ympäristö- ja kuluttajansuojajärjestö Deutsche Umwelthilfe (DUH) haastoi tiistaina BMW:n ja Mercedes-Benz-autoja valmistavan Daimlerin oikeuteen. Järjestö vaatii, että autonvalmistajien tulisi lopettaa fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti jo vuoteen 2030 mennessä.
Järjestön mukaan autonvalmistajien tähän mennessä ilmoittamat suunnitelmat ovat olleet aivan liian epämääräisiä.
DUH:n varapuheenjohtaja Barbara Metz istuu alas järjestön toimistolla Berliinin keskustassa ja perustelee oikeusjutun tarvetta sillä, että autonvalmistajiin ei voi luottaa ilmastolupausten toteuttamisessa.
– Mercedes ja BMW eivät esimerkiksi anna tarkkoja päiviä sille, milloin ne olisivat valmiita siirtymään täysin ilmastoystävällisen teknologian käyttämiseen, Metz kertoo STT:lle.
Järjestö pitää ilmastotoimien edistämistä oikeuden kautta tehokkaampana keinona kuin sitä, että odottaisi poliitikkojen patistavan autojättejä oikeaan suuntaan.
– Näemme Saksassa, että autoteollisuudella on suuri vaikutusvalta politiikkaamme, mikä taas näkyy viime vuosien liikenteeseen liittyvissä päätöksissä.
Metzin mukaan viime vuosien perusteella ei ole paljoa toivoa siitä, että politiikan kautta liikenteen päästöihin saataisiin suurta suunnanmuutosta.
– Mutta seuraavat vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä, jos haluamme saavuttaa ilmastotavoitteemme.
Taustalla on myös Saksan perustuslakituomioistuimen keväällä antama päätös, joka pakotti hallituksen kiristämään ilmastolakeja, koska tuomioistuin katsoi, että aiemmin säädetyt lait eivät olleet riittäviä ja ne olisivat jättäneet kohtuuttoman taakan nuoremmille sukupolville.
Metz kertoo, että DUH oli yksi tahoista, jotka alun perin veivät ilmastolakien riittämättömyyden tuomioistuimen selvitettäväksi.
Hän on toiveikas, että tuomioistuin tulee aikanaan laittamaan autojätit ruotuun. Oikeusjuttujen käsittelyssä voi kuitenkin mennä vuosia.
Saksan ilmastolain nopea kiristäminen perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen oli myönteinen yllätys, kertoo vanhempi energia- ja ilmastopolitiikan analyytikko Andrzej Ancygier Berliinissä päämajaansa pitävästä Climate Analytics -instituutista.
– Laki ei ole edelleenkään täysin yhteensopiva 1,5 asteen tavoitteen kanssa, mutta se on askel oikeaan suuntaan, Ancygier sanoo STT:lle puhelimitse.
Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteella pyritään estämään maailmanlaajuisen keskilämpötilan kohoaminen yli 1,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.
DUH:n vaatimus autojäteille perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin laskelmiin.
– Sen perusteella näemme Saksalle käytettävissä olevan hiilipäästöbudjetin. Kun sen jakaa teollisuuden eri alojen kesken, niin näkee, kuinka kauan esimerkiksi autoteollisuus voi jatkaa fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen valmistamista, Metz kertoo.
Ennen oikeusjuttuja DUH ja ympäristöjärjestö Greenpeace lähettivät kuun alussa suurille autonvalmistajille kirjeen ilmastotoimien kiristämisestä, mutta BMW ja Daimler kieltäytyivät sitoutumasta järjestöjen ilmastoehdotuksiin. Volkswagenilla on vielä lokakuun loppuun aikaa vastata.
Uutistoimisto AFP:n mukaan BMW sanoi vastauksessaan DUH:lle, että se on ottanut huomioon vastuunsa ja on tekemässä osansa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Daimler totesi omassa tiedotteessaan hyväksyvänsä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Ylipäätään konkreettisten toimien puute on suurin ongelma vaalien alla käydyssä ilmastopoliittisessa keskustelussa, Climate Analyticsin Ancygier toteaa.
Puolueiden tavoitteet ovat melko selkeät, mutta käytännön toimet niiden saavuttamiseksi eivät.
– Kaikki tullaan esittelemään vaalien jälkeen, Ancygier sanoo.
Ancygierin mielestä Saksassa tulisi ponnistella erityisesti sähkön käytön lisäämiseksi esimerkiksi liikenteessä ja asuntojen lämmittämisessä. Samalla fossiilisten polttoaineiden hinnan tulisi nousta merkittävästi.
– Tällä hetkellä Saksassa voi edelleen saada tukea siihen, että rakentaa kotiinsa fossiiliseen polttoaineeseen perustuvia lämmitysjärjestelmiä, mikä on täysin käsittämätöntä.
Vaalien jälkeen Saksan ilmastopolitiikan seuraava suunta riippuu paljon siitä, millainen hallituskokoonpano maahan syntyy. Gallupkyselyjen perusteella johdossa on ollut sosiaalidemokraattinen puolue SPD, mutta ilmassa on lukuisia vaihtoehtoja hallituksen muodostamiseksi.
Käypä hallituksenmuodostamisessa miten vain, on varmaa, että Saksan vaikutus ilmastotoimien etenemiseen Euroopassa on suuri.
– Jos Saksa onnistuu saavuttamaan ilmastotavoitteensa, sillä olisi valtava myönteinen vaikutus ilmastotoimiin laajemminkin. Sen suhteen tämä vuosikymmen on ratkaiseva, Ancygier toteaa.