Hyvinvointialueet voivat hankkia neuvolapalveluita yksityiseltä puolelta – hedelmällisintä on julkisen ja yksityisen yhteistyö

Sote-uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden on mahdollista hankkia neuvolapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Näin totesi sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään hallituksen lakiesityksestä.

Lakiesityksen perusteluissa lähdetään siitä, että neuvolapalvelut on perusteltua säilyttää hyvinvointialueen omana tuotantona. Mahdollisuus palveluiden ostamiseen kuitenkin avautuu.

Ulkoistaminen mahdollistaa palveluiden kirittämisen, mutta yksityisten palveluntuottajien ei tulisi vastata koko hyvinvointialueen neuvoloista.

Suomen julkinen neuvola on maailmallakin tunnettu, odottavia vanhempia ja pikkulapsiperheitä tukeva palvelu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo vertaa neuvolapalveluiden ulkoistamista useissa kunnissa ulkoistettuihin terveysasemiin.

–  Julkisen ja yksityisen toiminnan suhde on hyvinkin hedelmällinen, sillä yksityinen toimii kirittäjänä julkisille palveluille, hän kertoo.

Hyvinvointialueen ei Hiilamon mukaan kuitenkaan tulisi ulkoistaa kaikkia neuvolapalveluitaan yksityiselle taholle, sillä silloin vertailua yksityisen ja julkisen välillä ei synny.

–  Saattaisi olla ongelmallista, jos kaikki neuvolat ulkoistettaisiin. Neuvola on erittäin tärkeä julkinen palvelu, johon linkittyy monia muita sosiaali- ja terveyspalveluita. Jos se olisi yhdellä kokonaisella hyvinvointialueella kokonaan yksityisen tahon tuottama, sitä pidän ehkä ongelmallisena.

Ulkoistaminen tarjoaa Hiilamon mukaan terveydenhuollon palveluille mahdollisuuden kehittyä.

–  Julkisella tuotannon ollessa monopoliasemassa on aina se vaara, että se synnyttää tiettyä tehottomuutta. Yksityiset toimijat ovat myös ketterämpiä ja voivat innovoida ja ajatella asioita uudella tavalla. Se voi tuoda uusia toimintatapoja, jotka voidaan ottaa käyttöön myös julkisessa tuotannossa, hän sanoo.

Sote-uudistuksen valmisteluun aiempina vuosina työryhmissä osallistunut Hiilamo on taustaltaan vihreä ja ollut puolueen eduskuntavaaliehdokkaana.

Neuvolapalvelut eivät ole irrallisia muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, muistuttaa tutkimuspäällikkö Miia Tuominen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

–  On todella tärkeää, että neuvolapalveluissa turvataan yhteydet muihin sote-palveluihin ja erikoispalveluihin, kuten lastensuojeluun. Yhteistyön täytyy olla tiivistä myös kuntiin jääviin palveluihin, eli lasten ja perheiden osalta se tarkoittaa erityisesti varhaiskasvatusta ja koulua.

Hiilamo muistuttaa, että velvollisuus lastensuojeluilmoitusten tekemiseen koskee yhtä lailla yksityisiä kuin julkisiakin terveydenhuollon toimijoita.

Tuominen painottaa myös tiedon kulkemisen tärkeyttä ammattilaiselta toiselle sekä tuen jatkuvuutta. Tavoitteena on pystyä kohtaamaan kaikenlaiset perheet ja tarttumaan mahdollisiin ongelmiin mahdollisimman varhain.

–  Oli neuvolapalvelu järjestetty sitten nykyisellä tai uudella tavalla, niin neuvolan henkilöstö ei selviä yksin. Tarvitaan muiden sote-palveluiden ja opetus- ja kasvatusammattilaisten osaamista sekä yhteen sovittavaa johtamista näiden palveluiden välillä, hän kertoo.