Hyvinvointialue painotti ihmisten perusoikeuksia ja sivuutti lain vaatimuksen alijäämän kattamisesta – KHO linjasi päätöksen lainvastaiseksi
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut ennakkopäätöksen hyvinvointialueiden taloutta koskevassa asiassa. Tapauksessa oli ratkaistavana, oliko Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto voinut perusoikeuksien turvaamiseksi hyväksyä taloussuunnitelman, jossa ei noudatettu hyvinvointialuelain mukaista määräaikaa alijäämän kattamiselle.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelman. Samalla se vahvisti, että hyvinvointialueen taseeseen vuosina 2023–2025 kertyneet ja kertyvät alijäämät tulevat katetuiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueen mukaan alijäämän kattaminen lainmukaisesti olisi vaatinut siltä niin suuria säästötoimia, että ne olisivat vaarantaneet perustuslailla turvattujen palveluiden järjestämisen. Hyvinvointialue katsoi, että laissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle tulee antaa asiassa etusija suhteessa hyvinvointialuelaissa säädettyyn alijäämän kattamisvelvoitteeseen.
Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi aluevaltuuston päätöksen lokakuussa 2025. Se katsoi hyvinvointialueen hyväksyneen taloussuunnitelman, joka ei täytä hyvinvointialuelain vaatimusta taseeseen kertyneen alijäämän kattamisesta. Lain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Sen mukaan lainsäädäntö ei anna käyttökelpoisia ratkaisuja tilanteessa, jossa hyvinvointialueen rahoituspohja on vakavasti vinoutunut.
Hyvinvointialue katsoi, ettei sillä ollut tosiasiallista mahdollisuutta tehdä talousarviota, joka täyttäisi lain mukaisen aikatauluvaatimuksen talouden tasapainottamisesta.
– Aikatauluvaatimuksen noudattaminen johtaisi siihen, että hyvinvointialue ei voisi järjestää asukkaidensa tarpeiden mukaisia palveluja, vaan asukkaiden perusoikeustasolla turvattuja palveluja jouduttaisiin ajamaan alas. Normiristiriitatilanteessa – – tuomioistuimen ratkaisuja ohjaa viime kädessä perusoikeusmyönteisen laintulkinnan vaatimus, hyvinvointialue katsoi.
Hallinto-oikeuden tapaan korkein hallinto-oikeus katsoi aluevaltuuston päätöksen vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025–2028 taloussuunnitelman hyväksymisestä olleen lainvastainen.
KHO katsoi, että hyvinvointialuelain alijäämien kattamista koskeva säännös on hyvinvointialueita velvoittava eikä siinä ole jätetty hyvinvointialueille harkintavaltaa. Siten hyvinvointialueen olisi tullut kattaa alijäämät laissa määritellyssä ajassa, eikä asiassa ollut mahdollista soveltaa hyvinvointialueen vaatimalla tavalla perusoikeusmyönteistä laintulkintaa.