SAK: Orpon hallituksen perinnöksi jää Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi
Suomessa on jo enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus ei budjettiriihessä päättänyt uusista sopeutustoimista tai työllistämistoimista, SAK hämmästelee.
Ensi vuoden valtion budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen, ja palkansaajakeskusjärjestön mielestä päätetyt veronkevennykset ovat vastuuttomia.
– Hallitus vesittää velkajarrusopimusta jo ennen kuin sen tiukemmat kriteerit ovat edes voimassa, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.
– Budjettiriihessä julkista taloutta olisi ollut syytä vahvistaa EU:n taloussääntöjen vuoksi, mutta hallitus viittasi kintaalla tälle.
Menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi vakauttaa julkinen talous, SAK näkee.
Hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta.
Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi, SAK lataa.
– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà sanoo.
Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä, SAK huomauttaa.
– Hallituksen kovapäisyys kostautuu, kun se ei ole valmis palauttamaan sosiaaliturvan suojaosia asiantuntijoiden suosituksista huolimatta.
Palkkatuen vahvistaminen ja työvoimakoulutuksen edistäminen jäivät myös tekemättä.
– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä.
Lainà varoittaa, että pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi.
– Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille.
Ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen, SAK toteaa.
Vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee.