Huipputeknologian vientikielto voisi iskeä lujaa Venäjään – mikrosiruja ja ohjelmistoja on lähes jokaisessa laitteessa
Teknologian vientiin liittyvät pakotteet Venäjää vastaan ovat nousseet keskusteluun Yhdysvalloissa. Mahdolliset pakotteet vaikuttaisivat myös eurooppalaisiin yrityksiin.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kertoo, että pakotteissa olisi kyse esimerkiksi vientikiellosta mikrosiruille, joiden valmistuksessa on käytetty yhdysvaltalaisia laitteita ja ohjelmistoja.
– Jos tällaista tapahtuu, se vaikuttaisi erittäin paljon kaupankäyntiin Venäjän kanssa, koska mikrosiruja on kaikenlaisissa laitteissa, Korhonen arvioi.
Hän huomauttaa, että Yhdysvallat pystyi ajamaan kiinalaisen Huawein suuriin vaikeuksiin kiellettyään yhtiön teknologian muun muassa 5g-verkoissa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Petri Vuorion mukaan pakotteet voisivat heijastua eurooppalaisiin yrityksiin yhdysvaltalaisten komponenttien kautta. Eurooppalaisilla yrityksillä on usein sopimuksissaan klausuuleja, jotka liittyvät Yhdysvaltain mahdollisiin pakotteisiin.
Yhdysvallat kohdisti aikoinaan tietotekniikkaa koskevia pakotteita Neuvostoliittoon ja muihin sosialistisiin maihin. Pakotteet vuosivat kuitenkin kuin seula, kun itäblokin maat pystyivät helposti ostamaan lännestä uusimpia tietokoneita.
– Vientivalvonta on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ja yritykset noudattavat pakotteita, Vuorio muistuttaa.
Suomalainen elinkeinoelämä toivoo ja uskoo yhä diplomaattiseen ratkaisuun Ukrainan ja Venäjän välillä, Vuorio sanoo.
– Jos tilanne eskaloituu ja pakotteista tulee välttämättömiä, tulee varautua siihen, että ne osuvat tällä kertaa vuotta 2014 kovemmin sekä eurooppalaisiin että suomalaisiin yrityksiin, hän kuitenkin varoittaa.
Venäjä miehitti vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin. Taistelut Itä-Ukrainassa alkoivat samana vuonna.
Korhosen mukaan Suomi on edelleen niitä EU-maita, jotka käyvät melko paljon kauppaa Venäjän kanssa, vaikka Venäjän osuus viennistä on pudonnut merkittävästi. Hän muistuttaa, että suurena syynä ovat Venäjän vaikeudet.
– Rupla on heikentynyt niin paljon, että euroissa mitattuna Venäjän bruttokansantuote on pienentynyt siitä, mitä se oli vuonna 2013. Siinä mielessä ei ole ihme, ettei vienti ole kehittynyt suotuisasti.
Korhonen muistuttaa, että EU on ulkomaankaupassa tärkeämpi Venäjälle kuin Venäjä EU:lle. Hänen mukaansa Venäjä on riippuvainen muun muassa monien kemikaalien ja lääkkeiden tuonnista. Näihin tuotteisiin Venäjä tuskin asettaa vastapakotteita länsimaiden mahdollisille pakotteille.
Vuorio arvioi Venäjän vastatoimien liittyvän johonkin sellaiseen, jota maa pystyy tuottamaan itse tai jonka tuonnin se pystyy paikkaamaan esimerkiksi tuonnilla Kiinasta.
Kylmän talven aikana esille on noussut venäläinen maakaasu, josta useat Keski-Euroopan maat, etunenässä Saksa, ovat riippuvaisia. Vuorio pitää tästä syystä epätodennäköisenä, että EU käyttäisi kaasun ostojen lopettamista pakotteena.
Toisaalta Venäjän on epäilty katkaisevan kaasutoimitukset Keski-Eurooppaan, jos EU asettaa Venäjälle voimakkaita pakotteita. Kaasu on kuitenkin erittäin merkittävä tulonlähde Venäjälle.
Vuorion mukaan Venäjä on vuosien ajan kerännyt talouspuskureita, joiden turvin on mahdollista kestää pakotteita ainakin lyhyellä aikavälillä.
Niin sanottu hyvinvointirahasto eli öljyrahasto on 12 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja valtion velka on hyvin alhainen länsimaihin verrattuna. Valuuttavarannot ovat myös mittavia.
Korhonen arvioi, että rahasto riittäisi usean vuoden ajaksi, vaikka tulisi huonot ajat ja valtion budjetti olisi alijäämäinen. Hän huomauttaa kuitenkin, että asiassa on monenlaisia ulottuvuuksia. Suuri osa Venäjän rahastopääomasta on sijoitettu länsimaihin.
Ukrainaan kohdistuvan sodanuhan vuoksi Venäjää vastaan on esitetty maan sulkemista pois kansainvälisestä Swift-maksuvälitysjärjestelmästä. Vuorio pitää keinoa äärimmäisenä.
– Se ei ole todennäköistä. Finanssisektorin pakotteet kohdistuisivat todennäköisesti ensi sijassa valtionpankkeihin ja valikoituihin yksityissektorin pankkeihin, ja silloin ne vaikeuttaisivat esimerkiksi venäläisten asiakkaiden rahoitusta. Ruplan mahdollinen heikentyminen vaikuttaisi taas vientiyrityksiimme, Vuorio sanoo.
Hän huomauttaa, että jo vuonna 2014 asetettiin jo eräille valtionpankeille pakotteita. Pakotteet eivät kuitenkaan ole lamauttaneet pankkien toimintaa.
Korhonen kertoo, että rahoituksen saantiin liittyvät pakotteet ovat vaikuttaneet eniten Venäjän talouteen, kun suuret valtionpankit eivät saa ulkomaista rahoitusta.
– Ne ottivat aikaisemmin paljon lainaa ja välittivät rahoitusta Venäjällä. Vuoden 2014 jälkeen sitä ei ole tapahtunut, hän sanoo.