HS:n tiedot: Nämä vaihtoehdot ovat hallituksen työllisyyspöydällä

Työllisyystoimet

Hallituspuolueiden on lähetettävä viimeistään viikonloppuna ehdotuksensa työllisyystoimiksi virkamiesten arvioitaviksi.

Marinin hallitus on sopinut päättävänsä viimeistään helmikuussa toimista, joiden valtiovarainministeriö arvioi vahvistavan julkista taloutta ainakin 110 miljoonalla eurolla.

Helsingin Sanomien (HS) hallituslähteet arvioivat, että sovun löytämisestä tulee erittäin vaikeaa. Olkoonkin, että 110 miljoonaa on koko budjetin valossa melko pieni summa. Työttömyysturvaan lienee kajottava, ja tämä on vaikeaa eritoten SDP:lle ja vasemmistoliitolle.

Lähteiden perusteella HS listasi joukon toimia, jotka todennäköisesti tulevat hallituksen päätettäväksi.

Vaikuttavin toimi olisi kenties ansioturvan niin sanottu euroistaminen. Uudistus kiristäisi työssäoloehtoa hieman, joka pienentäisi työttömyysturvakuluja, ja nostaisi työllisyyttä noin 1500 hengellä. Vaikuttavuus olisi karkeasti noin 50 miljoonaa euroa.

Työttömyyden alun omavastuupäivien määrän palauttaminen viidestä seitsemään on eräs mahdollisuus. Näinä päivinä työttömyysetuutta ei makseta. Vaikutus olisi noin 40 miljoonaa euroa.

Toinen vaihtoehto omavastuupäivien lisäämiselle on HS:n tietojen mukaan lomakorvausten jaksottaminen. Jos henkilöllä on nykyisin käyttämättömiä lomia työsuhteen päättyessä, hän voi saada ne rahana ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen.

Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen olisi omavastuupäivien lisäämisen tapaan käytännössä monelle leikkaus työttömyyden alun etuuteen. Tarkkaa valtiovarain­ministeriön arviota jaksottamisesta ei vielä ole, mutta karkeasti arvioituna muutos vahvistaisi julkista taloutta noin 30–50 miljoonalla eurolla, lehti kirjoittaa.

Muita mahdollisia toimia olisivat opintotuen tulorajojen pysyvä nosto, siviilipalveluksen lyhentäminen, vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen ja ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen. Ylivelkaantuneille voi antaa helpotusta esimerkiksi mahdollistamalla henkilökohtaisen konkurssin.

Opintotuen tulorajojen nostosta päätettiin syyskuun budjettiriihessä väliaikaisesti. Pysyvä nosto tarkoittaisi arvioiden mukaan julkisen talouden vahvistamista ehkä 20 miljoonalla. Riskinä on, että opiskelijoiden valmistumisajat pitenevät, kun aikaa käytetään vähemmän itse opiskeluun.