HS: Alueelta kajahtaa vastalause oikeiston sote-puheille: Kädet ovat sidotut
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa ei katsota hyvällä tämänhetkistä keskustelua sotesta. Hyvinvointialueiden syyttelylle ei ole faktapohjaa, tiedotteen allekirjoittajat todistavat.
Alueiden rahoitus tulee valtiolta ja lainsäädäntö sitoo alueiden kädet.
Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, kunnilta pois siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan, aluevaltuutetut muistuttavat Helsingin Sanomien (HS) mukaan.
– Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.
Etenkin hallituspuolueiden poliitikkojen suusta on kuultu syytöksiä siitä, että hyvinvointialueet tuhlailevat eivätkä edes yritä säästää. Sote-uudistuksenkin moni heistä on haukkunut lyttyyn.
Vastalauseen oikeistopoliitikkojen puheille on Pohjois-Pohjanmaalta allekirjoittanut joukko keskustan, SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja myös kokoomuksen ja perussuomalaisten aluevaikuttajia.
Tiedotteen ensimmäinen allekirjoittaja on aluehallituksen puheenjohtaja, entinen kunta- ja alueministeri Tapani Tölli (kesk.).
Laki pakottaa hyvinvointialueet HS:n mukaan myös vuokraamaan vanhat kiinteistöt kunnilta tiettyyn hintaan ensimmäisinä vuosina. Tämä toi kustannuksiin oman pomminsa.
– Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia, tiedotteessa todetaan.
Pohjoispohjalaiset muistuttavat myös, että kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.
Aluevaltuutetut korostavat, että ongelmat eivät johdu soteuudistuksesta itsestään. Myös hallinnon ja luottamushenkilöpaikkojen määrä on vähentynyt ja kulurakennettakin on näin voitu virtaviivaistaa.
Tiedote kertoo HS:n mukaan myös, että Pohde (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue) on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa.