Hovioikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa Viestikoekeskus-jutussa – oikeus katsoi Suomen ulkoisen turvallisuuden ohittavan sananvapauden

Helsingin hovioikeus on tuominnut kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Toinen toimittajista tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toinen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Tuomituista toimittajista vain toinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.

Kolmannen, esihenkilöasemassa toimineen toimittajan syytteet hylättiin.

Oikeusjuttu koskee lehden joulukuussa 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.

Toimittajia syytettiin siitä, että he olivat yhdessä julkistaneet ja yrittäneet julkaista Helsingin Sanomissa tietoja, jotka oli säädetty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Printti- ja verkkolehdessä julkaistuissa ja julkaistuiksi aiotuissa artikkeleissa oli kerrottu muun muassa Jyväskylän Tikkakoskella sijaitsevasta Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Syytteen mukaan tiedot olivat peräisin Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista tai muutoin Puolustusvoimien salassa pidettävää tietoa.

Hovioikeus katsoi julkaistun ja julkaistavaksi aiottujen artikkeleiden sisältäneen tietoja seikoista, jotka ovat olleet Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.

Lisäksi hovi katsoi, että toimittajat voivat joutua vastuuseen turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta tai niiden julkistamisen yrittämisestä, vaikka itse julkaisupäätöksen tekisikin toimituksen ylin johto. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi teon täyttäneen myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksen tunnusmerkistön siltä osin kuin julkaistavaksi aiottuja artikkeleita ei ollut julkaistu sellaisenaan tai lainkaan.

Hovioikeuden mukaan tietojen julkaisemista ei voitu perustella sillä, että kyse olisi yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkisuuteen saattamisesta.

– Kun artikkeleissa ja artikkeliluonnoksissa oli pyritty lähes pelkästään esittelemään Suomen ulkoiselle turvallisuudelle suurella todennäköisyydellä vahinkoa aiheuttavia turvallisuussalaisuuksia ilman, että kirjoituksilla pyrittiin riittävällä tavalla osallistumaan yleistä mielenkiintoa omaavaan keskusteluun, kysymys ei ollut sananvapauden rajoituksesta sen ydinalueella, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.

Hovin mukaan turvallisuussalaisuuksien julkistamisesta tai niiden julkistamisen yrittämisestä oli aiheutunut konkreettinen uhka sananvapaudelle ja muille perus- ja ihmisoikeuksille, joita Suomen kansallisella turvallisuudella pyritään suojaamaan. Hovioikeus katsoi, että Suomen ulkoinen turvallisuus ohitti näissä olosuhteissa toimittajien sananvapauden.

Sananvapauden rajoitus asiassa oli hovioikeuden mukaan välttämätön valtion ulkoisen turvallisuuden turvaamiseksi. Tämä rajoitus ei mennyt asiassa perusteltua pidemmälle, kun otettiin huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa toimittajien sananvapauteen.

– Toimittajilla ei siten ole ollut sananvapauteen perustuvaa oikeutusta julkistaa tai yrittää julkistaa nyt kysymyksessä olevia turvallisuussalaisuuksia, hovin tiedotteessa sanotaan.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.