Asianajaja: Viestikoekeskus-jutun tuomiolla on laajempaa merkitystä mediatalojen toimitusten kannalta
Hovioikeuden tuomio Viestikoekeskus-jutussa ei tullut täytenä yllätyksenä, kun ottaa huomioon käräjäoikeuden aiemmin antaman tuomion, sanoo asianajaja Kai Kotiranta STT:lle.
Helsingin hovioikeus tuomitsi tänään jutussa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakon eli reilun 4 000 euron sakkorangaistukseen. Heistä vain Pietiläinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.
Kotiranta edustaa jutussa Halmista sekä kolmatta, esihenkilöasemassa toiminutta toimittajaa, jonka syytteet hylättiin käräjä- ja hovioikeudessa.
Kotiranta sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että kolmannen toimittajan syytteet hylättiin myös hovioikeudessa, mutta pettynyt siihen, että muut tuomittiin. Hän ei kuitenkaan vastaa suoraan kysymykseen siitä, aikovatko he hakea korkeimmasta oikeudesta (KKO) valituslupaa asiassa.
– Silläkin on joku arvonsa, että jutut joskus päättyvät. Mutta totta kai täytyy huolellisesti punnita ja pohtia, onko tässä sellaista ennakkoratkaisuintressiä, mikä edellyttäisi valitusluvan hakemista, hän muotoilee.
Kotiranta sanoo, että hovioikeuden ratkaisulla on laajempaa yleistä merkitystä mediatalojen toimitustyön järjestämisen ja hoitamisen kannalta.
– Yksi kysymys on mielestäni se, miten kriminalisoimattoman valmistelun ja kriminalisoidun yrityksen välistä rajanvetoa täytyisi tässä rikoslajissa arvioida.
Tällä hän viittaa toimittajien tuomioihin turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Käräjäoikeus hylkäsi nämä syytekohdat. Ne liittyivät julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi suunniteltuun artikkelisarjaan, joka jäi kuitenkin sellaisenaan julkaisematta. Turvallisuussalaisuuden paljastamisen valmistelu ei ole rikoslaissa kriminalisoitu.
– Se voi olla sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta haastava kysymys, mistä (asiasta) ylipäänsä voidaan pohtia julkaisemista tai kirjoittamista tai jutun tekemistä, jos kriminalisoinnin kynnys tulee kovin alas, Kotiranta sanoo.
Hovioikeus katsoi, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että kummankin toimittajan nimenomaisena tarkoituksena oli ollut saada juttusarja kokonaisuudessaan julkaistuksi. Mikään ei oikeuden mukaan viitannut siihen, että Halminen tai Pietiläinen olisivat olleet vetäytymässä oma-aloitteisesti jatkoartikkeleista tai ilmaisseet tahtoaan muokata niiden sisältöä, vaikka Halminen olikin ollut huolissaan tietojen arkaluontoisuudesta.
Menettelyllään toimittajat loivat hovituomion mukaan konkreettisen ja uskottavan vaaran siitä, että viiden jatkoartikkelin sisältämät mahdolliset turvallisuussalaisuudet paljastetaan sellaisenaan.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.