Historia | Eduskunta järkyttyi, kun maalaisliittolainen puhemies kuoli yllättäen
Eduskunnassa koettiin tasan 60 vuotta sitten surun ja järkytyksen hetkiä, kun eduskunnan puhemies Kauno Kleemola menehtyi yllättäen.
Keskustan edeltäjää eli Maalaisliittoa edustanut pitkäaikainen poliitikko menehtyi 12. maaliskuuta 1965 sydänhalvaukseen. Seuraavan päivän Helsingin Sanomat kertoi, että Kleemola menehtyi yöllä Kannuksessa.
Eduskunnan puhemiehenä Kleemola oli toiminut vuodesta 1962 saakka eli kaikkiaan reilut kolme vuotta.
Kleemola oli toiminut useita kertoja myös ministerinä useissa eri hallituksissa vuodesta 1950 alkaen.
Hän toimi kolmessa Kekkosen hallituksessa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä. Kekkosen neljännessä hallituksessa hän toimi puolustusministerinä vuonna 1953.
Fagerholmin II hallituksessa hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä 1956–1957 ja taas kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Sukselaisen II ja Miettusen hallituksissa 1959–1962.
Kaikkiaan Kleemola hoiti ministerin tehtäviä 2 934 päivää eli noin kahdeksan vuoden ajan.
Kansanedustajana hän toimi kahteen otteeseen. Ensimmäinen osui sotavuosiin 1939–1945. Kevään 1945 vaaleissa hän ei asettunut ehdolle.
Uudestaan Kleemola valittiin eduskuntaan vuonna 1948. Hän toimi kansanedustajana kuolemaansa asti.
Vuonna 1906 syntynyt Kleemola oli kotoisin Kälviältä Keski-Pohjanmaalta. Koulutukseltaan hän oli agronomi.
Kleemola viljeli kotitilaansa Kälviällä ja työskenteli Kannuksessa Keski-Pohjanmaan maamieskoulun opettajana. Vuodesta 1943 hän toimi maamieskoulun johtajana.
Kleemola oli kahdesti naimisissa. Hänellä oli avioliitoista yhteensä viisi lasta.
Kleemolalle on pystytetty muistopatsaat Kälviälle ja Kannukseen.
Kleemola tunnettiin myös vahvanä urheiluvaikuttajana. Hän toimi ensin paikallistasolla Suomen valtakunnan urheiluliitossa (SVUL).
Sittemmin hän toimi SVUL:n hallintoneuvostossa. SVUL:n puheenjohtajana hän toimi 1954–1960. Suomen Olympiakomitean hallituksessa hän istui 1958–61.
Helsingin Sanomien mukaan Kleemolaa luonnehdittiin muistosanoissa ennen kaikkea yhteistyötaitoiseksi poliitikoksi.
Presidentti Urho Kekkonen sanoi Kleemolan olleen sovinnon ja sovittelun mies.
– Tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtävä, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppoa saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa, Kekkonen tiivisti 13. maaliskuuta 1965 ilmestyneen HS:n mukaan.
Kekkosen mukaan Kleemola oli hänen läheisimpiä työtovereitaan kahden vuosikymmenen ajan.
Pääministeri Johannes Virolainen sanoi Kleemolan poismenon olevan suuri järkytys ja menetys koko eduskunnalle.
SDP:n K. A. Fagerholm luonnehti Kleemolaa ystävälliseksi ja yhteistyötaitoiseksi ihmiseksi. Puhemiehen tehtäviä Kleemola hoiti Fagerholmin mukaan ensiluokkaisesti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Rihtniemi puolestaan kutsui Kleemolaa välittömäksi, leppoisaksi, hyväntuuliseksi ja innostavaksi ihmiseksi.
– Hänellä tuntui aina riittävän aikaa neuvotteluihin ja keskusteluihin, Rihtniemi summasi HS:n mukaan.
Kleemolan poismenon jälkeen eduskunnan puhemieheksi nousi Fagerholm. Maalaisliiton kansanedustajaksi hänen tilalleen nousi Kustaa Tiitu.
Tiitu oli toiminut aiemminkin kansanedustajana vuodesta 1945 vuoteen 1958. Kleemolan poismenon jälkeen hän istui kansanedustajana vuoteen 1970 saakka.
Tarkennus juttuun 13.3.2025 kello 11:44: Kauno Kleemolan elämäntyölle on pystytetty muistopatsas myös Kannukseen.