Hiilineutraaliustavoite ei täyty ilman merkittäviä lisätoimia – Suomen nettopäästöt laskivat viime vuonna vain vähän
Suomen nettopäästöt laskivat viime vuonna vain noin prosentin edellisvuodesta, selviää hallituksen perjantaina antamasta ilmastovuosikertomuksesta. Nettopäästöillä tarkoitetaan päästöjen ja hiilinielujen yhteisvaikutusta.
Suuri merkitys kokonaisuudelle on maankäyttösektorilla, joka on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Sektori on ollut nettopäästölähde vuodesta 2018 lähtien ja metsät vuodesta 2021 lähtien.
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sally Weaver sanoi tiedotustilaisuudessa, että tietojen taustalla ovat päivitetty inventaario ja tuoreet mittaustulokset maastosta.
– Meillä maaperän päästöt ovat kasvavia, kun ilmasto lämpenee. Metsien kasvu on myös hidastunut. Ja hakkuut ovat pysyneet meillä korkealla näinä vuosina, jolloin biomassaa poistuu metsästä enemmän kuin aiemmin.
Weaverin mukaan näyttää siltä, ettei Suomi ole saavuttamassa EU:n nielutavoitetta kaudelle 2021–2025. Myös kauden 2026–2030 osalta näyttää hänen mukaansa huolestuttavalta.
– Lisätoimia tarvitaan kohti näitä EU-tavoitteita.
Vuosikertomuksen mukaan päästökauppasektorin päästöt laskivat viime vuonna 14 prosenttia ja taakanjakosektorin yhden prosentin verran. Ne kuitenkin ylittivät Suomelle asetetun vuotuisen kiintiön.
Päästökauppasektori kattaa EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten, kuten suurten teollisuuslaitosten sekä sähkön- ja energiantuotantolaitosten, päästöt. Taakanjakosektorille kuuluvat päästökaupan ja maankäyttösektorin ulkopuolelle jäävät päästöt, joita aiheuttavat muun muassa liikenne, maatalous sekä jätteiden käsittely ja jätteenpoltto.
Vaikka taakanjakosektorin päästöt laskivat kokonaisuudessa, liikenteen päästöt kasvoivat. Tämän kerrotaan johtuvan uusiutuvan polttoaineen jakelun vähenemisestä.
Ilmastolakiin on kirjattu tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että nettopäästöjen tulee silloin olla nolla.
– Ilman merkittäviä lisätoimia kaikilla sektoreilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan, Weaver sanoi.
Hän korosti, että toimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla, jossa päästöt nyt kasvavat.
– Muilla sektoreilla päästöt laskevat, taakanjakosektorilla vähän hitaammin kuin päästökaupassa. Maankäyttösektorilla tämä kehitys pitäisi saada käännettyä vastakkaiseen suuntaan.
Ilmastolakiin on kirjattu myös päästövähennystavoitteet. Tavoitteena on 60 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä, 80 prosentin vähennys vuoteen 2040 mennessä ja vähintään 90 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
– Näyttää siltä, että nykytoimet eivät ihan riitä vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseen ja nykytoimet suhteessa 2040 tavoitteeseen, siellä on vähän isompi kuilu, Weaver sanoi.
Hän lisäsi, että lisätoimilla päästään lähemmäs tavoitetta. Jos hiilidioksidin talteenottoteknologiat otetaan huomioon päästöjä vähentävänä tekijänä, tavoitteet saavutetaan.
Sitoutuminen ilmastolain tavoitteisiin on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että vuosikertomus osoittaa lisätoimien olevan tarpeen.
Myös hän nosti esiin erityisesti maankäyttösektorin.
– Maankäyttösektorin päästökehitys menee väärään suuntaan tavoitteisiin nähden, ja tämän haasteen mittakaava on suuri, Multala sanoi.
– On myös selvää, että mitkään päätökset tähän liittyen eivät ole helppoja, sillä se vaatii monenlaisia toimenpiteitä. Ja on myös yhteen sovitettavaa, paitsi taloudellisesta myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Hallituksen on tarkoitus linjata uusista ilmastotoimista energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Multala kertoi, että ne ovat lähdössä lausuntokierrokselle lähiviikkoina.
Hän kiisti, että hallituksen sisällä olisi asiasta eripuraa. Ilmastotavoitteisiin ovat suhtautuneet kriittisesti aiemmin sekä perussuomalaiset että kristillisdemokraatit.
– Olemme poliittisesti sopineet niistä toimista, jotka siellä ovat esitelty, Multala sanoi.
Hän ei halunnut vielä avata sitä, minkälaisista toimista asiakirjoissa tullaan linjaamaan.
Ilmastovuosikertomuksen antaminen perustuu ilmastolakiin. Hallitus antaa raportin eduskunnalle vuosittain. Tiedot päästöistä ja nieluista perustuvat Tilastokeskuksen antamiin tietoihin. Nyt julkaistussa kertomuksessa on käytetty vuoden 2023 lopullisia päästötietoja ja vuoden 2024 pikaennakkotietoja.