Hetemäen raportin mukaan koronarokotetta voidaan joutua odottamaan vuosia – pandemian kansainväliset vaikutukset järisyttäviä
Koronan kukistamisessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on edessä vielä raskas ja pitkä marssi.
Asia kävi hyvin selväksi, kun valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän raportti kriisin jälkihoidosta ja jälleenrakentamisesta julkistettiin.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila luonnehti ryhmän tiedotustilaisuudessa rajoitusten purkua letkajenkaksi, jossa mennään kaksi askelta eteenpäin, mutta otetaankin yksi askel sivulle.
Varhila korosti, ettei pandemia ole missään nimessä globaalisti ohi. Vasta-ainetutkimusten mukaan valtaosa väestöstä on sekä Suomessa että muissa maissa edelleen altis infektiolle.
– Eli näyttää siltä, että vasta-ainetta ei ole muodostunut.
Varhilan mukaan ei ole selvää, onko kyse viruksen luonteenomaisesta tavasta vai vasta-aineen vähäisyydestä väestössä
– Eli tämän osalta olemme kyllä erittäin epävarmassa tilanteessa ja siksi varovaisuuteen on edelleen syytä.
Varhilan mukaan tällä hetkellä yksi sadasta tehdystä testistä on positiivinen, mikä on sinänsä erittäin positiivista.
– Mutta koko ajan meidän pitää myös varautua siihen, että mahdollisia jälkiaaltoja, toisia aaltoja on jatkossa tulossa.
Varhilan mukaan rokotteen ja lääkehoidon kehittäminen voi viedä vuosia.
– Toivomme, että nämä ennennäkemättömän laajat rokotetutkimukset tuottavat nopeasti tulosta.
Varhila arvioi, että kansakuntana Suomi on selvinnyt stressitestistä tähän saakka loistavasti.
– Nämä hallintatoimet ovat osoittaneet sen, että kokonaishyödyt ja kustannukset ovat tasapainossa, vaikkakin ne ovat toki korkeat, mutta toisaalta vielä niiden kanssa pärjäämme.
Pandemian kansainvälisiä seuraamuksia arvioinut ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen huomautti, että terveysturvallisuus on ollut kansainvälisessä keskustelussa todella vähällä huomiolla. Nyt näin ei enää ole.
Anttosen mukaan kriisiä voidaan hoitaa vain yhdessä.
– Globaalilla tasolla se tarkoittaa WHO:ta, YK:ta ja Euroopan tasolla Euroopan unionia joka voi parantaa jäsenmaidensa huoltovarmuutta, terveysturvallisuutt
Anttonen korosti, että Suomi elää edelleenkin viennistä.
– Vaikka kaikki ravintolat olisivat neljään asti auki, se ei valitettavasti meidän vientiä avaa yhtään sen enempää. Maailman isot myllerrykset jatkuvat, isot taloudet ovat melkoisissa vaikeuksissa.
Afrikassa koronanvastaiset toimet ovat Anttosen mukaan aiheuttaneet todennäköisesti enemmän tuhoa kuin itse korona.
– Monin paikoin alkaa olla ruuasta pula, öljymaat ovat kärsineet tästä erityisesti.
Anttonen huomautti, että 200 miljoonan asukkaan Nigeriassa syntyy vuosittain 6-7 miljoonaa lasta ja öljyn osuus viennistä on 95 prosenttia.
– Tuollaisilla asioilla on ihan oikeasti vaikutusta ja pitkällä tähtäyksellä vaikutusta myös meihin.
Aasiassa ja erityisesti Itä-Aasiassa, tilanne näyttää olevan Anttosen mukaan paljon paremmin hallinnassa, mutta globaalin talouden hiljentäminen vaikuttaa sielläkin.
– Eteläinen Aasia on sitten tapaus sinällään. Intiassa jossa tällaisen epämuodollisen talouden osuus taloudesta on valtavan suuri, maa pistettiin kiinni viikkokausiksi.
Anttosen mukaan kaikki ymmärtävät, että jos ihmiset elävät aivan kädestä suuhun, eikä mahdollisuutta mennä ulos kadulle rahaa tienaamaan, myymään tai ostamaan ole, tilanne on huono.
Sama koskee valtiosihteerin mukaan Bangladeshia, jonka vienti perustuu tekstiilituotteisiin ja ainoa sosiaaliturva on oma työpaikka.
Anttonen huomautti myös, että Etelä-Amerikka on tällä hetkellä pahin epidemia-alue ja Pohjois-Amerikassa mentiin parhaasta työllisyydestä vuosikymmeneen kamalimpaan työttömyyteen 70 vuoteen.
– Varmaan siitä päästään eteenpäin, mutta kyllä se on varmasti asia, joka dominoi tämän syksyn presidentin- ja kongressivaaleja.
Poliittisella tasolla suurin seuraus kriisistä on Anttosen arvion mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen poliittisen vastakkainasettelun koveneminen entisestään.
Suomen tärkein markkina-alue, Euroopan unioni, melkein 60 prosenttia meidän viennistä on ottanut Anttosen mukaan myös melkoisia iskuja.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että Suomen viennin edellytykset ovat heikentyneet merkittävästi ja että Euroopan unionin talouden virkistyminen on Suomen kannalta aivan fundamentaalisen tärkeää.
– Ei kannata pelkästään laskea niitä rahavirtoja Helsingin ja Brysselin välillä, vaan kannattaa katsoa myös, mitä siellä Euroopan unionin markkinoilla jäsenmaissa tapahtuu. Koska jos siellä ei tapahdu mitään hyvää, se tulee myöskin kalliiksi meille.
Anttonen sanoi uskovansa kuitenkin Euroopan unionin mahdollisuuksiin vihreän elvytyksen edelläkävijänä.
– Ja uskon että tällä tavalla, näitä ideoita eteenpäin viemällä Euroopan unionikin nousee tästä vahvempana kuin tähän kriisiin joutui