Harvaan asuttujen alueiden työryhmä linjaa: Tie- ja tietoverkot kuntoon – kohtuuhintaista lainaa yritysten investointeihin
Päällysteiden uusimisväli tulee pudottaa 50 vuodesta 25 vuoteen ja tietoliikenneyhteyksiä pitää nopeuttaa. Näin linjaa Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä.
Työryhmän puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) nostaa nämä kaksi keskeisimmiksi työryhmän ehdottamiksi toimenpiteiksi. Työryhmä kertoi keskiviikkona Helsingissä toimenpiteistä, joilla kohentaa arkea harvaan asutuilla alueilla.
– Yhdysteiden päällystämisvälin puolittaminen on vaativa linjaus, kun miettii, mikä tämä uusimisväli on keskimäärin ollut, Kalmari summaa.
Työryhmän laajasta toimenpidenipusta Kalmari mainitsee myös Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) jatkorahoituksen sekä varastointituen sienille ja marjoille.
Työryhmä linjasi myös, että luonnonvaroja käyttöä voidaan kestävästi lisätä, koska puu on jo saatu liikkeelle.
Työryhmä myös rakennuttaisi kattavan biokaasulaitosten ja jakeluasemien verkon. Sen myötä maatilat voisivat myydä biokaasua liikennekäyttöön.
Toimenpidelistalle nousi myös harvaan asutuilla alueilla toimivien yritysten lainan saannin helpottaminen, sillä investointien rahoittaminen ei ole nykyisellään helppoa.
– Erittäin merkittävä on maaseudun pienten yritysten nostaminen samalle viivalle Bisnes Finlandin rahoituksessa, Kalmari sanoi.
Keskiviikon tilaisuudessa esille nousi myös valtion maiden virkistyskäytön tilanne.
Kävijämäärät ovat kasvussa, mutta samalla valtion maiden retkeilyrakenteissa muhii noin 44 miljoonan korjausvelka. Sen hoitamiseen työryhmä ohjaisi seuraavien viiden vuoden aikana vuosittain kuusi miljoonaa euroa valtion budjetista.
Metsästyksen osalta työryhmä haluaa, että paikallisilla säilyy jatkossakin metsästysoikeus valtion mailla.
Lisäksi työryhmä edistäisi erämatkailua, kertoi työryhmän varapuheenjohtaja Tytti Määttä.
– Haluamme, että laaditaan erämatkailuohjelma, jota Suomessa ei vielä ole.
Työryhmässa on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Keskiviikkona esitellyille toimenpide-ehdotuksille löytyy näin kaikkien puolueiden hyväksyntä.
Keskustalaisen Kalmarin mukaan puolueet ovat sitoutuneet edistämään ehdotusten etenemistä. Tämä tarkoittaisi, että ne nousevat seuraavaan hallitusohjelmaan, olipa sitten johdossa mikä puolue tahansa.
Parlamentaarinen työryhmä ei kuitenkaan löytänyt yksimielisyyttä verotusasioista. Kalmari on pettynyt, ettei veroratkaisujen taakse löytynyt riittävää poliittista tahtoa puolueista.
Pöydällä olivat muun muassa sähköveron porrastus, palkkaverohuojennus ja työnantajamaksujen poisto harvaan asutuille alueille ja opintolainan hyvitys sinne muuttaville sekä syrjäseutulisä esimerkiksi poliiseille. Näitä käytetään Norjassa.
– Noin neljän prosentin verohuojennus on käytössä Norjan Finnarkin alueella. Meillä se kustantaisi harvaan asutulle alueelle noin 120 miljoonaa, josta 35 miljoonaa olisi kuntien osuus, Kalmari pohti.
Suomessa päädyttiin selvittämään, ettei näihin porkkanoihin sisälly perustuslaillisia pulmia.
Kalmari kuitenkin sanoi seminaarissa, että Euroopan neuvosto on suositellut positiivista syrjintää harvaan asuttujen alueiden elinvoiman tukemiseksi. Hän ei halunnut kommentoida, kuinka laajaa vastustus näiden toimenpiteiden edistämiselle työryhmässä oli.
– Keskustasta eteneminen ei ainakaan ollut kiinni.
Moni työryhmän toimenpide-esityksistä on jo osin toteutunut nykyisen hallituksen toimesta.
– Hyvä esimerkiksi on, että teiden talvikunnossapidon määrärahaa nostettiin jo tälle talvelle ja tehtiin päätös kuljetustuesta.
Myös lähiruuan käyttöä on nykyhallituksen aikana lisätty.
Koulutuspalvelujen osalta työryhmä painottaa, ettei lukioille tule asettaa minimioppilasrajaa.
Sen sijaan ala-asteikäisten lasten osalta tulisi saada linjaus, ettei koulumatka saisi venyä yli kahden ja puolen tunnin. Lisäksi perheille tulisi olla mahdollista valita harvaan asutulla alueella lähikoulu kuntarajasta riippumatta.
Muiden palvelujen osalta työryhmä haluaa edistää liikkuvien palvelujen tarjontaa. Näiden järjestämiseksi kunnille maksettaisiin perustamistukea esimerkiksi monipalveluautojen hankintaan.
Työryhmä painottaa myös, että poliisipalvelut on turvatta harvaan asutulla alueella ja kiireellisille hälytystehtäville olisi säädettävä miniaika, jossa poliisin olisi ehdittävä apuun.
Monissa seminaarin puheenvuoroissapainotettiin, ettei maaseudun kehittämistä pitäisi nähdä kaupunki vastaan maaseutu -asetelmana.
– Maaseudulla sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Tämä tarkoittaa, että se mitä tapahtuu maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla, on äärimmäisen tärkeä koko Suomelle. Se koskee myös huoltovarmuutta ja maanpuolustusta, Mats Nylund (r.) summasi.
Suomessa harvaan asuttuihin alueisiin lukeutuu noin 68 prosenttia maapinta-alasta ja siellä asuu noin viitisen prosenttia suomalaisista.