Karu arvio: Harva osaa tai jaksaa hakea alennusta sote-palveluiden asiakasmaksuihin
Huojennuksen hakeminen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin on tehty useimmilla hyvinvointialueilla niin vaikeaksi, että vain harva osaa tai jaksaa siihen ryhtyä, arvioi Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys (Soste). Asiakkaan on lain mukaan saatava maksuihin alennusta, jos ne uhkaavat toimeentuloa tai kykyä suoriutua elatusmaksuista.
Hyvinvointialue arvioi yleensä asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset ja jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa.
– Asiakasmaksujen huojentamiskäytännöt ovat lähes kaikilla hyvinvointialueilla samanlaisia kuin toimeentulotukea hakisit. Lomakkeissa kysytään potilaan omat tiedot ja myös puolison tiedot kaikista mahdollisista tuloista ja menoista. Niiden pohjalta hyvinvointialueella tehdään päätös, onko maksuja syytä huojentaa vai ei ja kuinka paljon, kertoo Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti STT:lle.
Perälahden mukaan hakemukseen pitää liittää kaikki mahdolliset tositteet, kuten verotodistukset, tulotiedot, velat, lainat, varallisuus, asumismuodot, asumiskustannukset, terveysmenot, ulosotot, opintolainan korot ja edunvalvontaan liittyvät kustannukset.
Soste on selvittänyt asiakasmaksujen alentamiskäytäntöjä kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Asiakasmaksujen enimmäismäärät nousivat tämän vuoden alusta.
Selvitys ja syksyllä julkaistu sosiaalibarometri osoittivat Perälahden mukaan, että huojennuskäytännöissä on paljon epäselvyyttä jopa hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiden keskuudessa ja että huojennuksen hakeminen voi olla ihmisille käytännössä yhtä monimutkaista kuin toimeentulotuen hakeminen.
Se taas voi johtaa siihen, että palveluihin ei välttämättä hakeuduta ennen kuin on pakko.
– Kyse on välttämättömistä palveluista. Eivät ihmiset niihin turhaan hakeudu. Ne pitää kaikin tavoin pyrkiä turvaamaan. Asiakasmaksuja maksaa aika pieni joukko, ja he ovat pienituloisia, paljon sairastavia ihmisiä. Usein heillä on myös erilaista lääkehoitoa, joka myös maksaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt kyselytutkimuksen, jossa kolmasosa terveydenhuollon palveluiden käyttäjistä sanoi, että korkeat terveydenhuollon maksut vaikeuttavat palveluiden saamista jo nyt.
Huojennuksella tavoitellaan sitä, että toimeentulotuen tarve vähenisi. Käytäntö edellyttää myös hyvinvointialueiden henkilöstöltä uudenlaista ammattiosaamista.
– Olisi paljon helpompaa, että huojennuksia pystyisi jotenkin automatisoimaan silloin, kun asiakkaalla lähtökohtaisesti on tietyt menot ja tietyt tulot tai hän elää perusturvaetuuksien, esimerkiksi työmarkkinatuen tai sairausvakuutuksen päivärahan varassa, Perälahti sanoo.
Huojennusta on mahdollista saada vain sosiaalipalveluista perittävistä asiakasmaksuista ja tulosidonnaisista terveydenhuollon maksuista, mikä tarkoittaa muun muassa pitkäaikaista laitoshoitoa.
Tasasuuruisia asiakasmaksuja kuten terveyskeskusmaksuja ei lain mukaan tarvitse huojentaa, vaikka Perälahden mielestä pitäisi.
– Suomessa lähtökohtaisesti asiakasmaksut ovat korkeita, ja ne nousevat entisestään. Ihan samoilla periaatteilla niihin voisi tehdä määräaikaisia huojennuksia tai jättää maksut perimättä mieluummin kuin että ajetaan ne ihmiset entistä syvempään ahdinkoon.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen enimmäismäärät nousivat vuoden alussa 10 prosenttia kansaneläkeindeksin nousun mukaisesti. Lähes kaikki hyvinvointialueet nostavat maksuja, vaikka ne voisivat päättää myös ottaa käyttöön pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Vain Helsingissä ei terveyskeskuskäynneistä peritä maksuja.
Hallitus on kaavaillut asiakasmaksuihin myös lisäkorotuksia, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi marraskuussa, että ne valmistellaan myöhemmin.
STM on ollut huolissaan siitä, että indeksikorotukset saattavat lisätä sellaisten pienituloisten asiakkaiden määrää, joille asiakasmaksut aiheuttavat entisestään lisää taloudellista kuormitusta.
– Huoli on aiheellinen, Perälahti sanoo.
Soste arvioi julkaisemissaan laskelmissa pienituloisia olevan tänä vuonna Suomessa yli 800 000. Moni on Perälahden mukaan ulosotossa maksamatta jääneiden asiakaspalvelumaksujen takia.
Sosten ulosottolaitokselta hankkimien tilastojen mukaan vuonna 2022 liki puoli miljoonaa asiakasmaksua, muun muassa terveyskeskusmaksuja ja kotipalvelumaksuja, päätyi ulosottoon.
Hyvinvointialueet painivat toisaalta jo nyt rahapulan kanssa. Asiakasmaksutuotot ovat Perälahden mukaan vuodessa noin 1,5 miljardia, ja niillä katetaan noin 6 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta.
– Kaikki ymmärtävät, että ei koko palvelujärjestelmä voi olla maksuton. Maksujakin täytyy periä, mutta ihmisiltä, joilla on erilaista elämänkuormaa ja paljon muitakin terveydellisiä ja taloudellisia huolia, olisi hyvä saada yksi huolenaihe pois elämästä. Varsinkin kun tiedetään myös se, että ulosottojen määrät ovat ihan valtavat tällä hetkellä, Perälahti sanoo.
Myös terveydenhuollon maksukatto on noussut indeksin muutoksen mukaisesti ja on vuoden alusta 762 euroa vuodessa.
– Se on varsin korkea. Katoissa on myös se ongelma, että seurantaa täytyy yleensä tehdä asiakkaan itse. Suomessa on yllättävän paljon sellaisia, jotka eivät edes tiedä, että maksukatto on olemassa, koska sitä ei seurata automaattisesti kuin vain yhdellä hyvinvointialueella.
STT kysyi Kainuun vs. hyvinvointialueen johtajalta Timo Haloselta, tunnistaako hän Sosten huolen.
– Kyllä tuossa asiassa varmasti on perää. Varsinkin oikaisemiset ovat todella ison byrokratian takana, Halonen sanoo.
Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä.
Halonen uskoo, että kynnys lähteä hakemaan huojennusta voi olla korkea, koska se on niin monimutkaista.
– Todennäköisesti näin, mutta kun haetaan juuri sitä perustetta, miksi ihmiselle pitäisi maksua huojentaa, pitää se pystyä viranomaiselle osoittamaan. Se saattaa tuntua turhalta byrokratialta, mutta pitää myös todistaa, että se lompakko on tyhjä.
Perusteet ovat Halosen mukaan aika lailla samat kuin toimeentulotuen perusteet.
– Harkintaa siinä ei tehdä. Asiakkaan tilanteessa saattaa tietysti olla joitakin muita tekijöitä, jotka eivät kuulu niihin perusteisiin, mutta jotka ovat vieneet hänet sellaiseen tilanteeseen, että maksu on hänelle kohtuuton. Tähän me ei päästä, koska perusteluiden pitää täyttyä kirjaimellisesti.
Harkintaa käytetään Halosen mukaan vasta siinä vaiheessa, jos asia päätyy erimielisyyteen ja jos siitä haetaan oikaisua.
Halonen ei osaa sanoa, miten paljon huojennuksia haetaan ja annetaan Kainuun hyvinvointialueella, mutta jatkuvasti niitä tulee ja käsitellään hänen mukaansa.
– Asiakasmaksujen osuus rahoituksen kokonaisuudesta on pieni, mutta ei täysin merkityksetön. Hyvinvointialueiden tilanne on sellainen, että pakko on kaikki asiakasmaksut ottaa.
Huojennuksia on tarvinnut antaa vain pienelle joukolle kaikkein heikoimmissa tuloryhmissä olevia, joten se ei hänen mukaansa taloutta kaada.