Harkimo epäili kouluväkivallan lisääntymistä hallituksen syyksi – Anderssonilta napakka vastaus
Kouluväkivallan yleistymisen tyrkyttäminen hallituksen syntilistalle sai opetusministeri Li Anderssonin (vas.) hämmästymään eduskunnan kyselytunnilla.
Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.) listasi prosenttilukuja luetellen koulun henkilökunnan kokeman väkivallan muotoja tavaroiden heittelystä potkimiseen, lyömiseen ja psyykkiseen väkivaltaan ja esitti kysymyksen.
– Mitä te olette tehnyt tämän hallituskauden aikana tälle asialle, koska tämä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana?
Andersson totesi Harkimon mainitsemien lukujen olevan erittäin huolestuttavia.
– Mutta eiväthän nämä luvut ja tämä ilmiö johdu mistään toimenpiteestä, minkä hallitus olisi tehnyt. Päinvastoin, tämä ilmiöhän osoittaa sen, että meidän pitää entistä enemmän panostaa nuorten palveluihin ja koulutukseen.
Opetusministeri muistutti, että tällä vaalikaudella on muun muassa jaettu yli 180 miljoonaa korona-avustusta kaikkiin kouluihin, joiden tavoitteena on ollut antaa lisäresursseja, jotta voidaan vastata siihen syntyneeseen oppimis- ja hyvinvointivajeeseen.
Andersson muistutti, että vaalikaudella myös rehtorien kurinpitovaltuuksia on vahvistettu ja mahdollistettu häiriköivän oppilaan poistaminen koulun alueelta myös seuraavaksi koulupäiväksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiitteli hallitusta kurinpitotoimien laajennuksesta. Hän arvosteli kuitenkin puhumista aina vain rahasta ja resurssien lisäämisestä ja paheksui perusasioiden unohtamista opetusmetodeissa. Purra kyseli myös, aikooko hallitus palauttaa erityisluokat.
Andersson opasti, että opetusmetodeista ei säädetä Suomessa laissa.
– Poliitikot, päättäjät eivät päätä siitä, minkälaisia opetusmetodeja opettajat käyttävät, vaan opettajat itse päättävät siitä. Tämä on suomalaisen koulutusjärjestelmän eräs ominaispiirre.
Anderssonin mukaan lainsäädännöllä ei myöskään ole kielletty erityisluokkia.
– Mitään sellaista päätöstä ei ole tässä talossa tehty. Erityisluokkia on edelleen. Niitä on paljon koko maassa eri puolilla Suomea. Kunnat päättävät itse tällä hetkellä siitä, paljonko ne haluavat laittaa juurikin niitä resursseja pienryhmäopetukseen, paljonko ne haluavat laittaa resursseja esimerkiksi yleisopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen silloin, kun siellä on paljon tuen päätöksen saaneita oppilaita.
Opetusministeri huomautti Purralle, että oppimisen tukeen ja työrauhaan liittyvien ongelmien korjaamisesta ei voi puhua, ellei puhuta myös resursseista niihin.