Hallitusta arvostellaan tieteen vapauden vaarantamisesta – ministeri: "Vääriä tulkintoja liikkeellä"
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) puolustaa hallituksen lakiesitystä, joka on saanut osan akateemisista piireistä takajaloilleen.
Esitystä on arvosteltu tutkimuksen vapauden vaarantamisesta. Multala sanoo STT:lle, että kyse on väärinkäsityksestä.
Ennen joulua hallitus esitti muutoksia tiedettä rahoittavan Suomen Akatemian toimintaan. Yksi muutoksista on, että jatkossa Akatemian tehtävien hoitaminen ei saisi olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Tiedepiireissä on levinnyt huolta, voiko Akatemialta saada enää rahoitusta hankkeille, jotka tarkastelevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kriittisesti. Esimerkiksi emeritusprofessorit Arto Mustajoki ja Jukka Kekkonen kirjoittivat asiasta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
– Ehdotettu säännös on hengeltään totalitaristinen, kirjoitti Kekkonen.
Suomen Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Esimerkiksi viime vuonna Akatemia jakoi yli 540 miljoonaa euroa.
Ministeri Multala sanoo, ettei tutkimusaiheisiin puututa eikä tieteen ja tutkimuksen vapautta olla millään tavalla rajoittamassa.
– Tässä on paljon varmasti vääriä tulkintoja liikkeellä, ja ymmärrän, että ne väärät tulkinnat voivat aiheuttaa myös huolta, Multala sanoo.
Hänen mukaansa on vaikeaa tietää, kuinka syvällisesti arvostelijat ovat perehtyneet hallituksen esityksen taustaan ja sisältöön.
Hallituksen esityksessä todetaan, että säännöksellä ei rajoiteta tutkimusaiheiden valintaa tai muita tieteen vapauden keskeisiä tunnuspiirteitä.
– Akatemialla ei olisi jatkossakaan mahdollisuutta kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja, esityksessä lukee.
Sen sijaan tarkoituksena on varmistaa, etteivät tutkimuksen tulokset esimerkiksi päätyisi autoritaaristen maiden sotilaskäyttöön, pakotteiden alaisiin maihin tai sellaisiin maihin, jotka eivät noudata pakotepolitiikkaa. Näin sanoo STT:lle johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
– Tämä ei ole ainakaan vielä laajalle levinnyt riskiskenaario, mutta se on ihan mahdollinen skenaario. Sekä muualla Euroopassa että Suomessa on jo osoituksia tästä, että näin tapahtuu, Heikkinen sanoo.
Lakiesityksen taustalla on laajempi kansainvälinen keskustelu tutkimuksen turvallisuudesta. EU:n neuvosto antoi viime vuonna aiheesta suosituksen, ja esimerkiksi Ruotsissa tehtiin asiasta säännös vuonna 2022.
Tutkimusrahoittaja Vetenskapsrådetin täytyy asetuksen mukaan ottaa toiminnassaan huomioon Ruotsin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen etu.
Multalan mukaan Akatemian mahdollisuudet ehkäistä väärinkäyttöä ovat nyt melko vähäiset.
– Tällä hetkellä avointa tiedettä ja sen rahoitusta, ehkä luottamusta tähän toimintaan, voidaan käyttää väärin, Multala sanoo.
Lausuntokierroksella moni esitti huolensa tieteen vapauden rajoittamisesta. Esimerkiksi Helsingin yliopisto totesi, että tutkimuksen tehtävä ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten tukeminen.
Lausuntojen perusteella esitettävää kirjausta ja perusteluja muokattiin merkittävästi.