Hallituspuolueet eivät ole päässeet sopuun 0,7:n hoitajamitoituksen lykkäämisestä

Hallituspuolueet eivät ole päässeet sopuun siitä, pitäisikö hoitajamitoituksen kiristämistä siirtää vai ei. Asialla alkaa olla kiire, sillä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) on vastattava keskiviikkona opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta.

Hallituksen sote-ministeriryhmä jatkaa neuvotteluja asiasta tiistaina.

Ainakin vasemmistoliitto vastustaa 0,7 hoitajamitoituksen voimaantulon siirtämistä. Vasemmistoliitosta kerrotaan, että tavoitteessa pysyminen ja rahoitus on puolueelle kynnyskysymys.

–  Kaikkein tärkeintä on, että hoitajamitoitus paranee, 0,7:n tavoitteesta ei tingitä, eikä ainakaan ikään kuin jo luvattua rahoitusta lähdetä vetämään takaisin, vasemmistoliitosta kerrottiin maanantaina STT:lle.

Lindén on julkisuudessa ehdottanut, että tiukentamista porrastettaisiin esimerkiksi vuodella siten, että ensi keväänä se olisi 0,65 ja siitä vuoden kuluttua vähintään 0,7 hoitajaa asiakasta kohden.

Hoitajamitoituksen on ollut määrä nousta huhtikuussa vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohden. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielestä tavoitteesta olisi joustettava, koska hoitajia ei käytännössä ole siihen mennessä riittävästi.

Ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7 henkilöstömitoitus tarkoittaa sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti hoivakodissa pitäisi olla seitsemän hoitajaa.

Tällä hetkellä hoivakodeissa pitää olla kuusi hoitajaa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden.

THL on arvioinut, että lisäaikaa tarvitaan vähintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta ehditään parantaa, esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä.

Hallitus päätti budjettiriihessä 2  500 hoiva-avustajan kouluttamisesta, ja myös lähihoitajien ja sairaanhoitajien koulutusta on lisätty merkittävästi.

Lindén on arvioinut, että jos valvova viranomainen hyväksyisi sen, että koko vuosi olisi ensi vuonna aikaa päästä 0,7:ään, niin ehkä mitoitusta ei tarvitsisi porrastaa ollenkaan.