Hallitus pelastaa ilmastoa joutomaiden metsitystuella – entisiä turvealueita ja hylättyjä peltoja halutaan hiilinieluiksi
Joutomaita voi lähivuosina metsittää valtion tuella.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä joutomaiden metsityksen määräaikaisesta tukemisesta.
Uusi harkinnanvarainen tuki kuuluu hallitusohjelmassa sovittuihin ilmastotoimiin. Metsitystä ei nykyisin tueta. Laki tulee voimaan vuoden alussa ja on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka.
Vuosittain arviolta 2000–3000 hehtaarille kohdistuvan tuen tavoitteena on lisätä metsäpinta-alaa ja hiilinieluja.
Tuella kannustetaan yksityisiä maanomistajia metsittämään muita kuin peltoalueita ja muuta kuin metsämaata. Tukea saa esimerkiksi maatalouskäytön ulkopuolelle jääneille pelloille ja entisille turvetuotantoalueille.
Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tukeen ei hyväksytä myöskään luonnonlaitumia, vesistöjen suojavyöhykkeitä, maisema-alueita ja perinnebiotooppeja.
Päätökset tuen myöntämisestä tekee metsäkeskus. Huomioon on otettava muun muassa alueen sopivuus metsänkasvatukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyvät tekijät.
Tuen hakija sitoutuu huolehtimaan taimikkovaiheen hoidosta ja säilyttämään metsitetyn alueen metsämaana kymmenen vuoden ajan.
Valiokunta pitää mietinnössään erittäin tärkeänä, että ympäristöarvoltaan tärkeitä alueita ei metsitetä.
– Alueen, jolle metsitystä haetaan, tulee olla sellainen, että metsitys ei heikennä luonnon monimuotoisuutta.
Valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että vain hyvin pienestä osasta luonnon monimuotoisuudelle tärkeistä maatalousalueista on olemassa paikkatietoa, jonka avulla metsityksen ulkopuolelle jätettävät alueet pystytään helposti varmistamaan.
– Esimerkiksi monet pitkään viljelemättä olleet kivennäismaiden vanhat pellot ovat kehittyneet monimuotoisiksi ja niittylajistolle tärkeiksi paikoiksi, eikä niistä ole paikkatietoa.
Entisten turvetuotantoalueiden osalta ely-keskuksen on harkittava myös alueen soveltuvuutta kosteikkoalueeksi metsityksen sijaan, mikäli alue ei vesitalouden puolesta sovellu metsitettäväksi.
Metsitettävän alueen on esityksen mukaan oltava vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen yhtenäinen, keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue.
Valiokunnan mukaan alaraja voi olla tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta, koska pienillä alueilla esiintyy usein suojeltuja luontotyyppejä ja uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.
Myöskään hyvin pieniä alueita ei ole myöskään yksittäisen päätöksen vaatiman hallinnollisen työn vuoksi tarkoituksenmukaista ottaa tukijärjestelmään.
Valiokunta edellyttää lausumassaan kuitenkin, että hallitus selvittää tukijärjestelmän mahdollista laajentamista myöhemmin koskemaan myös pienistä erillisistä alueista koostuvia vähintään 0,5 hehtaarin suuruisia alueita, jos tukiehdot muuten täyttyvät eikä tarpeetonta hallinnollista lisätaakkaa synny.