Hallitus linjasi EU-politiikkaansa – kiikareissa syvempi kauppasuhde Yhdysvaltoihin
Hallitus haluaa Euroopan unionilta vahvoja kauppasuhteita ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Tuoreessa EU-politiikan selonteossa hallitus muun muassa linjaa, että EU:n tulisi tavoitella myönteisiä kauppasuhteita Yhdysvaltoihin ja pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla entistä syvempi transatlanttinen suhde.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan kirjaus tarkoittaa esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tavoittelua.
– Viime vuosina on rakennettu enemmän kaupanesteitä kuin mitä on liberalisoitu, mikä on Suomen ja EU:n kannalta haitallinen suunta. Nyt viitoitamme tietä, jotta EU edelleen toimisi monenkeskisen ja reilun vapaakaupan puolesta, Tuppurainen kuvailee STT:lle.
Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella transatlanttinen suhde kärsi kauppakiistoista, mutta presidentti Joe Bidenin on toivottu tuovan kauppasuhteisiin myönteistä sävyä.
Myös Britannian ero unionista toi takapakkia EU:n kauppasuhteisiin. EU:n ja Britannian välillä solmittu kauppasopimuskin oli käytännössä askel taaksepäin, koska kauppasopimuksella ei voi korvata EU:n sisämarkkinoiden tuomia etuja.
Selonteossa korostetaan sisämarkkinoiden arvoa Suomelle. Hallitus haluaa, että EU:n sisämarkkinoilla on jatkossakin tiukat pelisäännöt kilpailuun ja valtiontukiin. Koronapandemian aikana EU on höllännyt budjettisääntöjään, ja jäsenmaille on annettu enemmän mahdollisuuksia tukea yrityksiään kriisin yli.
Tuppurainen korostaa, että avokätinen valtiontukipolitiikka ei saa jäädä pysyväksi vieraaksi taloon.
– Nämä (poikkeukset) on saateltava ulos sitä myötä, kun tästä koronakriisistä päästään eroon.
Korona-aikana on noussut esiin keskustelu EU:n strategisen autonomian vahvistamisesta. Suomen hallitus pitää käsitettä monitulkintaisena ja vaikuttaa suhtautuvan asiaan varauksellisesti.
Strategisella autonomialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n tulisi toimia nykyistä suojelevammin omaa teollista tuotantoaan kohtaan.
EU:n pienet jäsenmaat ovat olleet huolissaan, että strategisen autonomia varjolla höllennetään valtiontukipolitiikkaa pysyvästi niin, että suuren jäsenmaat pääsevät ajamaan pienten yli.
Hallitus haluaa, että kaikenkokoisilla yrityksillä on oikeudenmukaiset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla, mikä edellyttää sääntöjen tehokasta seuraamista.
Selonteossa linjataan, että Suomelle on tärkeää unionin yhtenäisyys. Toteuttaakseen tavoitteitaan Suomi etsii ratkaisuja kulloinkin tarkoituksenmukaisessa jäsenmaiden kokoonpanossa.
Pohjoismaat mainitaan Suomelle tärkeänä viiteryhmänä EU-politiikassa.
– On kuitenkin huomioitava, että Pohjoismailla on niin erilaisia ratkaisuja Euroopan unioniin liittyen, joten se ei voi olla meille mikään tällainen EU-vaikuttamisen lähtökohta, mutta esimerkiksi EU:n arvojen ajamisen kannalta Pohjoismaat ovat meille tärkeitä kumppaneja.
Hallitus ei myöskään halua, että EU:n perussopimuksia avataan. Tuppuraisen mukaan suunnitteilla oleva EU:n tulevaisuuskonferenssi ei saisi muuttua hallitusten väliseksi neuvonpidoksi uusista säännöistä.
– Koronakriisin vastattaessa nämä isot taloudelliset ratkaisut muun muassa elvytyskokonaisuudesta kyettiin luomaan nykyisten perussopimusten puitteissa.
Hallitus näkee, että talous- ja rahaliitto EMU:n kehittäminen pitäisi tehdä nykyisten perussopimusten pohjalta. Suomi tukee finanssipolitiikan sääntöjen kehittämistä ja yksinkertaistamista.
– Finanssipolitiikan sääntöjen puitteissa pitää olla mahdollista harjoittaa vastasyklistä talouspolitiikkaa. Tästä voi lukea sen, että me emme ole lähtökohtaisesti valmiita luomaan mitään pysyvää suhdannetasausrahastoa.
25-sivuinen selonteko noudattelee hallitusohjelman linjauksia, eikä siinä mielessä tarjoa suuria yllätyksiä tai suunnanmuutoksia. Vaalikausi lähestyy puoliväliään, mutta ajankohta selonteon julkaisulle oli Tuppuraisen mukaan nyt juuri sopiva.
Hallitustaipaleen ensimmäiset puoli vuotta kului Suomen EU-puheenjohtajakauden velvollisuuksiin, ja viime vuonna koronakriisi ajoi kaiken edelle.
Koronakriisin aikana valmistellussa selonteossa korostetaankin halua kehittää EU:ta kriisinsietokykyä.
Tuppurainen kuvailee, että hallitus katsoo EU-politiikkaa ennen kaikkea siitä näkökulmasta, kehittävätkö päätökset EU:n kestävyyttä kriisien edessä, oli kyse millaisesta kriisistä tahansa.
– En henkilökohtaisesti pidä siitä ajatuksesta, että EU kehittyy kriisien kautta. Olen saanut tarpeekseni näistä kriiseistä, eurooppaministeri myöntää.
Koronaviruspandemian aikana EU:ssa on ratkottu erityisesti talous- ja terveyskysymyksiä, mutta myös ilmastotavoitteiden toteuttaminen ohjaa vahvasti linjauksia.
Syksyllä hallitus esitteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa, jossa todettiin EU:n solidaarisuuslausekkeen tärkeys Suomelle. Kyseessä on Lissabonin sopimuksen kirjaus, jonka mukaan jäsenmaat antavat toisilleen apua kriisitilanteessa.
Syksyn selonteossa toistettiin toiveita EU:n vahvemmasta yhtenäisyydestä ja tehokkaammasta päätöksenteosta ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Samansuuntaisia kirjauksia on sisällytetty myös EU-selontekoon. Tuppurainen summaa, että Suomi haluaa EU:n ottavan nykyistä vahvemman globaalin roolin.
Roolin vahvistamiseksi hallitus haluaa, että EU-jäsenmaat pystyisivät tekemään tietyissä ulkopoliittisissa kysymyksissä päätöksiä määräenemmistöllä, jotta linjaukset eivät kaatuisi yksimielisyyden vaatimukseen.
– Suurvaltojen kilpailuasetelmassa EU:n on kyettävä muodostamaan tehokkaasti omat kantansa, Tuppurainen summaa.
EU:n pakotepolitiikalta hallitus haluaa johdonmukaisuutta ja hyvää kohdennusta. Pakotteita on viime aikoina käytetty, kun EU on reagoinut esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen.
EU-jäsenmaat neuvottelevat parhaillaan suuresta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, ja kysymys vastuunjaosta on yksi vaikeimmista. Hallituksen tavoitteena on, että uudistuksessa luodaan kaikkia jäsenvaltioita sitova yhteisvastuumekanismi.
Tuppurainen korostaa, että Suomelle EU:n ulkorajavaltiona on tärkeää, että jäsenmaat osallistuisivat kattavasti turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin mahdollisissa poikkeustilanteissa.
Selonteossa linjataan, että EU:n alueelta pitää aina olla mahdollista hakea turvapaikkaa jatkossakin. Tuppurainen kertoo olevansa tyytyväinen kirjaukseen.
EU-selonteko menee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Käsittelyn jälkeen se tarjoaa selkänojaa hallituksen tuleville EU-päätöksille.
