Hallitus haluaa estää yli 30 vuoden asuntolainat – Suomen Pankki vaatii myös velkakattoa
Hallitus on antamassa tänään esityksensä, jolla estetään yli 30 vuoden asuntolainat ja kiristetään taloyhtiölainojen ehtoja.
Ehdotuksen mukaan taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 30 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
Hallituksen tavoitteena on lakimuutoksin puuttua keskipitkän aikavälin riskiin, joka tulee kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisesta kasvusta.
Suomen Pankki pitää toimia riittämättöminä.
– Nyt korkojen odotetaan nousevan, inflaatio on voimakasta ja lisäksi talouden ja rahoitusjärjestelmän näkymät ovat hyvin epävarmoja. Tässä mielessä kotitalouksien liiallisella velkaantumisella voisi olla vakavia seurauksia välillisesti kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin ja -halukkuuteen ja edelleen Suomen kokonaistalouteen, sanoo johtava neuvonantaja Jukka Topi Suomen Pankista.
Korkotason nousu on alkanut, ja nousu näyttäisi jatkuvan seuraavat vuodet. Finanssivalvonta on jo antanut pankeille suosituksen arvioida asuntolainoja otettaessa kotitalouksien maksukykyä nykyistä korkeammilla koroilla.
– Tässä vaiheessa epävarmuus on hyvin suurta. Vaikutus eri kotitalouksiin on hyvin erilaista, ja velkaantuneimmat kotitaloudet ovat herkimpiä korkojen nousulle, Topi sanoo.
Suomen Pankki on jo pitkään pitänyt esillä, että asuntolainojen pituusrajoituksen lisäksi lainoihin pitäisi laatia velkakatto tai muu vastaava, tuloihin sidottu enimmäisvelkarajoitus.
Velkakaton tyyppisissä työkaluissa on hänen mukaansa se hyvä puoli, että niillä voidaan hillitä ylilyöntejä myös muissa kuin asuntoa varten otettavissa lainoissa.
Myös valtiovarainministeriön (VM) työryhmä ehdotti vuonna 2019 niin sanottua velkakattoa. Kotitalouksien kaikkien luottojen määrän enimmäismäärä sidottaisiin kotitalouden vuosituloihin.
Kaikkien luottojen määrä olisi VM:n ehdotuksen mukaan saanut olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.
Kotitalouksien velkaantuminen on työryhmän ehdotuksen antamisen jälkeen edelleen kasvanut. Jotta nykyinen luotonanto olisi mahdollista, velkakaton pitäisi Topin mukaan sallia kotitalouksille yli viisinkertaiset luotot verrattuna vuotuisiin bruttotuloihin. Velkakaton tarkoitus kun ei ole pyrkiä suoraan puuttumaan lainanmyöntökäytäntöihin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) linjasi jo viime kesänä, että tällaista velkakattoa ei tule. Ministeriössä on valmisteltu lakiesitystä tämän linjauksen mukaisesti. Lausuntokierros päättyi maaliskuussa.
– Niin sanottu velkakatto ei sisälly lakiesitykseen eikä lausuntojen pohjalta tullut merkittäviä muutoksia esitykseen, sanoo valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi STT:lle.
Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä.
Ehdotus asuntolainan takaisinmaksuajan rajoittamisesta 30 vuoteen saa Suomen Pankilta kiitosta.
Topin mukaan takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina merkittävästi, ja arviolta noin kymmenesosassa lainoista on vähintään 30 vuoden takaisinmaksuaika.
– Pitkät asuntolainat ovat tyypillisesti olleet suurempia kuin muut asuntolainat, ja sitä kautta pitkät asuntolainat lisäävät velkaantumista ja mahdollistavat suuremman lainanottamisen ja kannustavat suuremman lainan ottamiseen, hän sanoo.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantuneisuuden itsepintainen kasvu heikentää talouden kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Kriisi- tai häiriötilanne saattaa tulla äkistikin eteen.
Suhteessa moniin muihin maihin kotitalouksien velkaantuneisuus on kuitenkin Suomessa vielä Topin mukaan kohtuullisella tasolla.