Hallituksen kehysylitys ensi vuonna huolettaa Talouspolitiikan arviointineuvostoa

Neuvoston mielestä julkisen talouden vakauttamisesta tulisi laatia pikaisesti suunnitelma.
Talous

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että tälle vuodelle valittu finanssipoliittinen linja on perusteltu aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän vuoksi. Suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta olisi arviointineuvoston mielestä kuitenkin laadittava viipymättä.

Jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös koronakriisin jälkeen.

– Kestävyysvaje on Suomessa edelleen merkittävä, itsepintainen ja jatkunut pitkään, eikä oikein tahdo näkyä parantumisen merkkejä, sanoi neuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Koronakriisi on osoittanut, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Siksi finanssipoliittista liikkumavaraa on neuvoston mukaan oltava jatkossakin riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on perustettu vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Hallituksen pitäisi neuvoston mukaan esittää riittävät poliittiset toimet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi. Ilman mitään toimenpiteitä velkasuhteen odotetaan Vilmusen mukaan nousevan 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Tulevina vuosina tarvittaisiinkin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2–0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. 0,4 prosenttia merkitsisi noin 800 miljoonaa euroa sopeutustoimia vuosittain.

– Näillä arvioilla, mitä meillä on käytettävissä, näkisin, että paine on ennemmin julkisten menojen sopeuttamisessa kuin verojen korottamisessa, Vilmunen totesi.

Neuvosto on huolissaan hallituksen päätöksestä korottaa ensi vuoden kehystasoa 500 miljoonalla eurolla.

– Tätä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan kestävästi, Vilmunen totesi.

Hänestä kehysmenettelyn uskottavuus kärsii. Hän huomauttaa, että ensi vuonna Suomen talouden arvioidaan olevan jo koronakriisin jälkeen takaisin potentiaalisen tuotannon uralla.

Vilmunen pelkää, ettei tämäkään kehysten korotus tule riittämään muun muassa hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi.

Pitkällä aikavälillä myös vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia.

Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi kaikkia työllisyysuudistuksia tulisi neuvoston mielestä arvioida kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

– Julkisen talouden vahvistamisen näkökulmasta olisi hyvä, että uudet työpaikat syntyisivät tuottaville aloille, koska se on se, joka veropohjaa kasvattaa niin, että vaikutukset ovat suuria, Vilmunen täsmentää.

Neuvosto kaipaa myös viestinnän selkeyttämistä.

– Liian moni kokki on keittämässä, ja liian moni suu on viestittämässä näistä työllisyysvaikutuksista. Pitäisi olla selkeä lähtökohta, mitkä ovat ne laskelmat, mihin me luotamme ja minkä perusteella teemme jatkossa finanssipolitiikkaa.

Vilmunen viittaa siihen, että eri ministeriöt tekevät laskelmiaan työllisyysvaikutuksista, muttei ole selvää, voidaanko niitä verrata valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmiin.