Halla-aho valittiin puhemieheksi – kymmeniä protestiääniä
Eduskunnan puhemieheksi on valittu perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kymmenien protestiäänten saattelemana. Halla-aho sai eduskunnan täysistunnossa suoritetussa suljetussa lippuvaalissa 134 ääntä.
Vaalissa annettiin myös 28 tyhjää ääntä. RKP:n Eva Biaudet sai yhdeksän ääntä ja perussuomalaisten Juho Eerola kahdeksan ääntä. Viisi edustajaa sai kukin yhden äänen. Neljä ääntä hylättiin.
Vaikka yksittäiset hajaäänet ovat tyypillisiä puhemiehen vaalissa, edellisissä puhemiesten valinnoissa niitä on ollut selvästi vähemmän. Esimerkiksi viime vaalikauden lopulla Matti Vanhanen (kesk.) sai palattuaan puhemieheksi 157 ääntä. Muita ääniä tai tyhjiä ääniä annettiin yhteensä neljä.
Eduskunnan puhemiehen tehtävä on perinteisesti jyvitetty toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle, ja Halla-aho sai odotetusti tukea myös oppositiopuolueiden puolelta.
Hallituspuolueilla on yhteensä 109 kansanedustajaa. Täysistunnoissa puhemies ei osallistu äänestyksiin.
Valintaan mahtui pieni kommellus, sillä äänestys piti uusia. Pitkään jatkuneen ääntenlaskennan päätteeksi istuntoa johtanut Tarja Filatov (sd.) ilmoitti, että äänestyslippujen määrä ei täsmää äänestäneiden määrään.
Filatov kehotti edustajia varmistamaan, että nämä jättävät vain yhden lipun uurnaan ja välttävät niiden tarrautumista toisiinsa. Tämä viittaa siihen mahdollisuuteen, että uurnasta kenties löytyi ylimääräisiä lippuja.
Halla-aho, 52, on filosofian tohtori, kolmannen kauden kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko. Hän tuli 2000-luvulla tunnetuksi maahanmuuttokriittisestä Scripta-blogistaan.
Halla-aho liittyi perussuomalaisiin vuonna 2010. Sitä ennen hän oli ollut jo kerran sitoutumattomana ehdokkaana puolueen listalla niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa.
Kesällä 2012 korkein oikeus linjasi, että Halla-aho oli syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Perussuomalaisia hän johti kahden kauden ajan vuodet 2017–2021. Hänen nousunsa Timo Soinin seuraajaksi johti puolueen eduskuntaryhmän jakaantumiseen.
Halla-ahon johdolla puolue palautti oppositiossa kannatuksensa seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä.
Eduskunnassa Halla-aho on aiemmin johtanut hallinto- ja ulkoasiainvaliokuntia. Hänen nimensä on ollut esillä perussuomalaisten mahdollisena presidenttiehdokkaana.