Halla-aho puuttui suomalaisten synkistelyyn: "Moni asia on meillä hyvin"
Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ei täsmää tutkimuksiin, joiden mukaan Suomi on maailman onnellisin maa, katsoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).
Halla-aho sanoi puheessaan valtiopäivien avajaisissa että ulkomaalaiset vieraat voisivat saada Suomesta toisenlaisen käsityksen, jos he pystyisivät seuraamaan suomalaista poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, josta onnellisuus ei useinkaan välity.
– Pikemminkin kaikki tuntuu olevan huonosti.
Ulkoisista ja sisäisistä vaikeuksista ja niiden ratkaisuun liittyvistä erimielisyyksistä huolimatta moni asia on Suomessa Halla-ahon mukaan hyvin.
– Emme aina arvosta niitä, koska pidämme niitä itsestäänselvyyksinä, mutta kuten maailma ympärillämme muistuttaa, ne eivät ole sitä. Suomessa hallitukset istuvat koko kauden, vaalit pidetään ajallaan, niissä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, ja niiden tulokset tunnustetaan. Kansallista turvallisuutta koskevista kysymyksistä vallitsee laaja yhteisymmärrys, hän summasi.
Halla-aho muistutti, että viennin sektorilta saatiin viime vuonna hyviäkin uutisia, kuten merkittävät jäänmurtajakaupat sekä tilaukset suomalaiselle puolustusteollisuudelle.
Myös matkailualalla tehdään ennätyksiä.
Halla-ahon mukaan yksi merkittävä ongelma vaikuttaa tällä hetkellä olevan kotimaisen kulutuksen hiipuminen.
– Moni työssä käyvä ihminen kokee taloudellisen tilanteensa huonommaksi tai epävarmemmaksi kuin se todellisuudessa on, ja tämä saa ihmiset säästämään pahan päivän varalle.
Halla-aho muistutti, että suomalaisten tileillä on ennätysmäärä rahaa.
– Nurinkurisesti tällainen laajamittainen pahaan päivään varautuminen saattaa tehdä pahan päivän saapumisesta todennäköisemmän, koska kulutuksen vähäisyys vaikuttaa kielteisesti talouteen ja etenkin palvelualojen työllisyyteen.
Korkeat työttömyysluvut luovat Halla-ahon mukaan epäilemättä ihmisiin epävarmuutta oman työn jatkumisesta.
– Vähemmälle huomiolle jää se, että työttömyyden kasvu ei johdu niinkään työpaikkojen katoamisesta vaan uusien ihmisten tulosta työmarkkinoille, osin aiemmilla vaalikausilla tehtyjen päätösten seurauksena. Itse asiassa työssä käyvien määrä kasvoi viime vuonna siinä missä työttömienkin.
Halla-ahon mukaan tämä on myös muistutus siitä, että jos talous ei kasva, työvoiman tarjonnan lisääminen ei välttämättä ole ratkaisu mihinkään ongelmaan, vaan se pikemminkin kasvattaa sosiaalimenoja, pidentää leipäjonoja ja ruokkii harmaata taloutta ja työvoiman hyväksikäyttöä.
Turvallisuuspolitiikan alueelta Halla-aho kiitteli päätöstä irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Muut Venäjän rajavaltiot ovat tehneet tai tekemässä vastaavan ratkaisun. Päätös sai laajan tuen yli hallitus-oppositio-rajan. Myös kritiikkiä kuultiin, mutta tämä kysymys lienee esimerkki siitä, että toisinaan sokea hirttäytyminen ihanteisiin ja periaatteisiin on ristiriidassa realiteettien kanssa. Jos rauhaa rakastavat kansakunnat sabotoivat omaa puolustustaan, se ei edistä rauhaa vaan luo houkutuksia opportunistisille saalistajille.
Halla-aho piti hyvänä myös lähes kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista niin sanottuun velkajarruun.
– Velkajarru on omiaan luomaan luottamusta siihen, että vaalituloksista riippumatta eduskunta ja hallitus ottavat vakavasti roolinsa suomalaisten edunvalvojina ja verokirstun vartijoina. Yhteinen sitoutuminen puitteisiin toivon mukaan tuo myös vastuullisuutta vaalipuheeseen, joka epäilemättä alkaa kiihtyä kunhan vuosi ehtii pidemmälle.
Puhemies muistutti, että vaalikauden viimeisen kokonaisen vuoden alkaessa julkisen talouden ja kansantalouden haasteet ovat kuitenkin suurelta osin ennallaan tai joiltakin osin jopa pahentuneet.
– Vaikeuksia lisää se, että joudumme käyttämään yhä suuremman osan varoistamme kovaan turvallisuuteen. Tässä talossa ja yhteiskunnassa on onneksi hyvin laaja ideologiset rajat ylittävä yhteisymmärrys siitä, että tämä ei ole meidän valintamme, emmekä tee sitä miellyttääksemme Yhdysvaltain presidenttiä, vaan kyse on omasta edustamme ja tulevaisuudestamme, hän painotti.