Uusiutuvan energian lisääntyminen on mahdollisesti Espanjan ja Portugalin sähkökatkon taustalla, Fingridistä arvioidaan
Euroopan kantaverkkoyhtiöiden käyttökomitean edustajat on kutsuttu ensi viikolla koolle Espanjassa ja Portugalissa tapahtuneen valtavan sähkökatkon vuoksi. Asiasta kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.
Hänen mukaansa kantaverkkoyhtiöiden yhdistys Entso-E:n käyttökomitea käsittelee katkosta keskiviikkona.
– Toivotaan, että yhdistys kuulee silloin, mitä on tapahtunut. Siihen mennessä pitää olla ainakin pääpiirteet, mitä on tapahtunut ja mitä tullaan tekemään, Pahkin toteaa STT:lle.
Maanantaina keskipäivän jälkeen alkanut massiivinen sähkökatko aiheutti suuria häiriöitä ympäri Espanjaa ja Portugalia. Se vaikutti väliaikaisesti myös osassa Etelä-Ranskaa.
Laajan katkon syistä ei vielä perjantaina ollut saatu virallista kannanottoa Espanjalta ja Portugalilta.
– Olisin kyllä toivonut, että paikallinen kantaverkkoyhtiö olisi siellä jo aiemmin tiedottanut, mitkä tapahtumaketjun eri vaiheet ovat olleet jo tällä hetkellä heillä tiedossa, Pahkin sanoo.
Hän arvelee, että mailla on omat periaatteensa siitä, miten tapahtumista tiedotetaan ja milloin. Hän ei kuitenkaan usko, että tietoa varsinaisesti salaillaan.
Entso-E on EU:n järjestelmävastaavien kantaverkkoyhtiöiden yhdistys, jonka jäseninä on 39 yritystä 35 eri maasta.
Pahkin pitää uskottavina tiedotusvälineiden tietoja siitä, että laajamittaista katkosta ovat edeltäneet jännitteen ja taajuuden vaihtelut. Hänen mukaansa tilannetta edeltävä häiriö on voinut vaikuttanut merkittävästi jännitteeseen.
Se on voinut vaikuttaa tuotantoon ja kulutukseen siten, että taajuuden vaihtelu voisi pahimmillaan aiheuttaa katkoksen, jollainen Espanjassa ja Portugalissa koettiin.
Taajuus voi vaihdella kantaverkossa useista syistä. Nämä vaihtelut voivat vaikuttaa sähköverkon vakauteen ja toimintaan. Sähköverkon taajuus heijastaa sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellistä tasapainoa. Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavoitetaso on 50 Hertsiä.
– Jos taajuus siitä pahasti poikkeaa, käynnistyy automaattisesti tuotannon tai kulutuksen rajoitus, Pahkin kertoo.
Fingrid kertoo verkkosivuillaan, että jos taajuus poikkeaa liikaa tavoitetasosta, voi voimalaitoksia irrota sähköjärjestelmästä, jotta ne eivät vahingoitu. Tästä voisi syntyä dominoefekti, jolloin pahimmassa tapauksessa koko järjestelmä kaatuisi.
Jännite sen sijaan voi vaihdella kantaverkossa useista syistä, ja nämä vaihtelut voivat vaikuttaa sähköverkon toimintaan ja luotettavuuteen.
Energiamurroksen seurauksena uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttö lisääntyy.
Pahkinin mukaan tämä voi aiheuttaa haasteita taajuuden hallinnassa, koska äkilliset sähkönkulutuksen tai -tuotannon muutoksen aiheuttamat taajuuden muutokset ovat entistä nopeampia ja isompia.
Tämä voi olla Pahkinin mukaan taustalla myös Espanjan ja Portugalin sähkökatkoksessa, sillä aurinkovoiman ja tuulivoiman osuus on maissa luultavimmin lisääntynyt sähköntuotannossa.
– Jännite ja taajuus voivat heilua nopeasti verrattuna tilanteeseen, jossa sähkö tuotetaan perinteisemmällä tekniikalla.
Järjestelmän ylläpidossa auttaa, jos uusiutuvien rinnalla järjestelmässä on esimeriksi vesi- ja ydinvoimaa.
Pahkin korostaa, että Espanjassa ja Portugalissa on toki myös ydinvoimaloita.
Suomessakin voisi tapahtua vastaava, mittava sähkökatkos. Pahkinin mukaan tällainen laajempi katkos sähköverkossa koettiin vuonna 1975.
Sen jälkeen vakavin läheltä piti -tilanne on ollut vuonna 2018 Olkiluodossa, jossa räjähti virtamuuntaja ja sähköasema-alueella tapahtui iso tulipalo.
– Se olisi voinut ehkä huonosti johdettuna johtaa tällaiseen laajaan sähköpulatilanteeseen. Ehkä ihan Espanjan tapainen verkon romahtaminen ei kuitenkaan ollut ihan lähellä, Pahkin arvioi.
Merkittäviä sähkökatkoja on sattunut maailmassa lukuisia. Suuria häiriöitä on Pahkinin mukaan ollut noin 15 viime vuoden aikana muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Kiinassa ja Intiassa.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa varaudutaan siihen, että sähköverkko kestää yhden merkittävän vian tai pienempien vikojen ketjun.
– Verkko pitää pystyä sopeuttamaan 15 minuutissa siltä varalta, että tulisi toinen merkittävä vika, Pahkin sanoo.
Isommassa vikatilanteessa otetaan niin sanottuja reservejä käyttöön. Reserviksi kutsutaan esimerkiksi nopeata voimalaitostehoa, joka saadaan aktivoitua nopeimmillaan millisekunneissa.