Ex-pääministeri tukee Olli Rehniä presidentiksi – Listaa kolme keskeisintä syytä
Ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoo tukevansa Olli Rehniä Suomen seuraavaksi presidentiksi. Vanhanen kertoo asiasta Suomenmaan blogissa.
Vanhanen perustelee ratkaisuaan muun muassa Rehnin laaja-alaisella kokemuksella sekä paineensietokyvyllä.
Vanhanen huomauttaa, että kun Jose Manuel Barroso kokosi toista EU-komissiotaan vuonna 2010, hän halusi nimenomaan Rehnin vastaamaan meneillään olevasta Euroopan talouskriisistä.
– Tarjolla olisi varmasti ollut jäsenmaiden entisiä pääministereitä ja valtiovarainministereitä, mutta Olli oli herättänyt luottamuksen ensimmäisellä kaudellaan, Vanhanen summaa.
Rehn toimi Barroson toisessa komissiossa (2010–2014) EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina. Barroson ensimmäisessä komissiossa (2004–2010) Rehn toimi EU:n laajentumisasioista vastaavana komissaarina.
– Finanssikriisin ja eurokriisin handlaaminen ilman valmista kriisinhoitovälineistöä oli laajaa yhteistyötä ja näkemystä vaativa urakka. Vähäinen ei ollut myöskään Ollin panos Sipilän hallituksen aikaisen kilpailukykysopimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, Vanhanen luonnehtii.
Vanhasen mukaan toinen erittäin arvokas ominaisuus Rehnissä on hänen kokemuksensa kansainvälisestä taloudesta.
Vanhanen painottaa, että maailmanpolitiikka on aina kytköksissä talouteen. Presidentin on hänen mielestään kyettävä analysoimaan talouden syy- ja seuraussuhteita.
– Monet hyvistä presidenteistämme omaavat laajan talouskokemuksen. Kallio, Ryti, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto ja Niinistö kuuluvat tähän ryhmään, Vanhanen listaa.
Kolmantena erityispiirteenä Vanhanen mainitsee Rehnin ymmärryksen koko Suomesta.
Vanhasen mukaan Suomella olisi pitkästä aikaa mahdollisuus saada presidentti, joka juurtensa puolesta tuntee syvästi etelän suurten kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen, mutta samaan aikaan työ- ja elämänkokemuksensa kautta ymmärtää kaupunkien sykkeen merkityksen hyvinvoinnille.
Sille on Vanhasen mukaan erityistä tarvetta nyt, kun etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pärjäämiseen kohdistuu turvallisuuspoliittisia merkityksiä. Samaan aikaan Orpon hallitus vaikuttaa Vanhasen mukaan muistavan korostetusti vain eteläisen rannikkoseudun.
– Varsinkaan Itä-Suomeen ei saa päästää syntymään kehitystyhjiötä. Nato-jäsenyyden luonnollisena seurauksena pitäisi pikemmiten olla se, että itäisistä alueista kehitetään vaurasta kasvualuetta.
Vanhanen toimi Suomen pääministerinä 2003–2010. Eduskunnaan puhemiehenä hän toimi kesäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020 sekä helmikuusta 2022 huhtikuuhun 2023.
Vanhanen on toiminut myös valtiovarainministerinä ja puolustusministerinä.
Kansanedustajana hän toimi 1991–2010 sekä 2015–2023.