Ex-kuntaministerit tekivät julkaisun, jossa murtavat vinoja mielikuvia – "Pääkaupunki ei tulisi toimeen ilman muuta maata"

”Helsinkiläiset elättävät autioituvia syrjäseutuja!” ”Ei, vaan Helsinki riistää maakuntien rikkaudet!”

Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa, tietävät entiset kuntaministerit ja pitkäaikaiset keskustan kansanedustajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli.

He ovat harmissaan seuranneet kärjekkäitä keskusteluja pääkaupungin ja muun Suomen suhteesta.

– Vastakkainasettelu on tarpeetonta, koska kyse on keskinäisriippuvuudesta, he sanovat.

Koko Suomen kehittäminen toteutuisi parhaiten hakemalla ratkaisuja yhteisymmärryksessä. Keskustelun pohjaksi ja tueksi tarvittaisiin selkeää tutkimustietoa. Nyt sellaista ei oikein löydy.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kustantama tuore julkaisu sai nimekseen ”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen”. Se on syntynyt kahden kokeneen poliitikon yhteistyönä.

– Olemme keskustelleet vuosien ajan ja ajattelutyötä on tehty melkoisesti, kuvailee Tölli Suomenmaalle.

Mannisen mukaan varsinainen alkusysäys julkaisulle oli Töllin Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivillä pitämä puhe, josta kuulijat olivat kovasti innostuneet:

– Tapani kuvasi siinä, millaisia vaikutuksia Äänekosken biotehtaalla oli Helsingin seudulle: ensimmäiseksi piti rakentaa kolmen hehtaarin varastohalli Vuosaaren satamaan.

Harvaan asuttu Suomi tarvitsee pääkaupunkinsa, mutta pääkaupunki ei tulisi toimeen ilman muuta Suomea.

Kun idea yhteisestä julkaisusta oli lausuttu, ryhdyttiin toimeen. Tapani Tölli tilasi eduskunnan tietopalvelusta kaikki ne tilastot, joita katsottiin tarvittavan.

Oli todettu, että aiheesta ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia, ei edes opinnäytetöitä.

– Ei meidänkään julkaisumme tiedettä ole, siinä on meidän arvioitamme, jotka pohjautuvat käytössä olleisiin tilastoihin – ja tietysti pitkään kokemuksen, huomauttaa Manninen.

Kaksikko on jo lähettänyt tekstiään ”joillekin ihmisille” ja tiivistelmä siitä on julkaistu monissa lehdissä. Palaute on muutamaa epäilevää kommenttia lukuun ottamatta ollut kiittävää. Teksti on sujuvaa ja yleistajuista, eikä sitä ole rasitettu kaikilla tarjolla olleilla tilastoilla.

Molemmat kirjoittajat toivovat hartaasti, että tilastotieteen ja aluemaantieteen tutkijat tarttuisivat nyt heidän esille nostamaansa aiheeseen.

– Keskusteluissa väitetään usein, että pääkaupunkiseudun ihmiset elättävät muuta maata. Tämä on aika yleinen mielikuva, mutta se ei ole oikea, sanoo Tapani Tölli. Itse asiassa pääkaupunkiseudun asukas maksaa saman suuruisesta tulosta vähemmän veroa kuin esimerkiksi lappilainen.

Tilastojen perusteella Manninen ja Tölli arvioivat, että Helsingin seudulla on vähintään 50 – 60 000 työpaikkaa, joiden olemassaolo perustuu muun maan toimintoihin.

Teollisuustuotannosta Uudenmaan osuus on vain 25 prosenttia – ja tästäkin varsinaisen pääkaupunkiseudun osuus hyvin vähäinen. Vientimme perusta siis nojaa maakuntiin.

Mannisen ja Töllin mukaan voikin perustellusti sanoa, että maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin.

– Suomesta on rakennettu pääkaupunkikeskeinen maa. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää pääosin perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä. Kaikki edellä kuvattu on vankka peruste alueellisille tulonsiirroille mm. verotulotasaukselle. Se on korvaus pääkaupungin erityisasemasta, kirjoittaa kaksikko.

Julkaisussa otetaan esille myös alueellistaminen. Digitalisaatio on jo avannut mahdollisuudet työtehtävien siirtämiseen maakuntiin. Kaikkea ei enää tarvitse keskittää pääkaupunkiseudun jättivirastoihin.

– Tässä on esteenä vain jumittunut ajattelu, huomauttaa Hannes Manninen.

Hänen mielestään alueellistamisella yleensäkin on turhan huono maine. Varsin onnistuneeksihan on osoittautunut alan ensimmäinen suuri kokeilu Suomessa. Se, jossa keisari Aleksanteri I määräsi vuonna 1812 pääkaupungin siirrettäväksi 11 000 asukkaan Turusta pieneen 3 500 asukkaan Helsinkiin.

Kaupunkineuvos Hannes Manninen toimi alue- ja kuntaministerinä 2003–2007. Hän asuu nykyisin Kuusamossa. Tyrnävällä asuva Tapani Tölli päätti juuri työnsä kansanedustajana. Hän toimi hallinto- ja kuntaministerinä 2010–2011.