Euroopan puolustusteollisuuden nostaminen kuopastaan puhutti Haagissa
Hollannin Haagissa tiistaina alkanut Naton huippukokous alkoi keskusteluilla puolustusteollisuuden pönkittämisestä, jolla Naton kasvavat puolustusmenot käännetään aidoksi sotilaalliseksi voimaksi.
Keskiviikkona pidettävää huippukokouksen varsinaista työtapaamista varjosti kuitenkin tuttuun tapaan Yhdysvaltain arvaamaton presidentti Donald Trump, joka vielä matkalla Hollantiin herätti kommenteillaan epäilyksiä siitä, mikä Yhdysvaltain sitoutuminen yhteispuolustukseen on. Trump sanoi, että Naton artikla 5:lle on ”useita määritelmiä”.
Naton pääsihteeri Mark Rutte vakuutteli puheenvuorossa Haagissa Yhdysvaltojen seisovan yhä muiden Nato-maiden rinnalla. Rutte kuitenkin sanoi, että siihen liittyy odotus Naton vastuiden tasapainotuksesta puolustusmenojen muodossa.
Rutten mukaan Yhdysvallat tavoittaa jo nykyisellään melkein Naton Haagissa sovittavan uuden puolustusmenotavoitteen. Tavoitteeseen kuuluu se, että jäsenmaat käyttävät 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta sotilaalliseen maanpuolustukseen ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin muihin menoihin.
– Viestini eurooppalaisille liittolaisille on tämä: lopettakaa jatkuva Yhdysvalloista huolehtiminen, Rutte sanoo.
Naton valtionjohtajat kokoontuivat tiistaina illallisille Haagissa, ja Pohjois-Atlantin neuvoston tapaaminen valtionjohtajien tasolla pidetään keskiviikkona. Suomesta kokoukseen osallistuvat presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
STT:lle Haagissa puhuneen puolustusministeri Häkkäsen mukaan Euroopan puolustusteollisuuden pönkittämisen suurin ongelma on suurten tilauskantojen ja yhdessä sovittujen yhteisten tuotteiden puuttuminen.
– Meillä on Euroopassa kymmenittäin eri tykistöjärjestelmiä, amerikkalaisilla on yksi tai kaksi. Se johtaa siihen, että ei synny isoja tilauskokonaisuuksia. Ja jos ei synny isoja tilauskokonaisuuksia, niin silloin yritykset eivät tee sitä uutta tehdasta.
Häkkäsen mukaan Pohjoismaat yrittävät edistää saman kaluston käyttöä useissa eri maissa. Suomen puolustusteollisuus on ollut hyötyjien joukossa, kun useat maat ovat tilanneet Patrian ajoneuvoja.
Häkkäsen mukaan parhaillaan myös käydään keskusteluja siitä, olisiko ruotsalaisesta CV90:stä kymmenen maan yhteiseksi panssarivaunuksi.
Puolustukseen tarvitaan rahan ja kaluston ohella ihmisiä, ja Häkkäsen mukaan erityisen huutava pula Euroopassa onkin maanpuolustustahtoisista ihmisistä, jotka haluaisivat töihin asevoimiin ja osallistua aktiiviseen reserviläistoimintaan.
– Suomi on yksi ainoista Euroopan maista, jossa on korkea maanpuolustustahto ja ihmiset haluavat osallistua puolustukseen.
Häkkäsen mukaan myös puolustusteollisuuden kasvua saattaa rajoittaa osaavan työvoiman pula, kun alan kapasiteettia yritetään moninkertaistaa vuosien sisällä. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Häkkäsen mukaan jonkin verran.
– Euroopan tulevaisuutta kirjoitetaan rintamalla Ukrainassa, mutta myös teidän tehtaissanne, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi puolustusalan edustajille keskustelutilaisuudessa.
Tiistaina kokoukseen osallistui myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka aikoo tavata keskiviikkona Trumpin, kertoi uutistoimisto AFP:lle nimettömänä pysyttelevä vanhempi lähde Ukrainan presidentinkansliasta.