EU:n valta kasvaa mutta äänestäjien into laskee – äänestysprosentti on hiipunut jo 40 vuotta

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestyksen jatkuessa EU:n ylimmillä portailla jännitetään sitä, jatkaako vaalien äänestysprosentti hupenemistaan. Vaikka EU:n valta on kasvanut vuosikymmenten varrella, on äänestäjien kiinnostus samaan aikaan hiipunut vaalista toiseen.

Edellisissä vaaleissa vuonna 2014 vaaliuurnille vaivautui ennätyksellisen alhaiset 43 prosenttia äänioikeutetuista.

Ensimmäisissä eurovaaleissa vuonna 1979 kolme viidestä äänioikeutetusta – 62 prosenttia – käytti oikeuttaan. Tuota huippua ei ole sen koommin tavoitettu, ja äänestysinto on laskenut tasaisesti jokaisessa vaalissa.

Vuoden 1979 äänestysintoon vaikutti se, että EU:n edeltäjän EY:n tuon ajan yhdeksästä jäsenvaltiosta kolmessa, eli Belgiassa, Italiassa ja Luxemburgissa, oli käytössä pakollinen äänestys.

Pakollista äänestystä käyttävien maiden osuus on sittemmin kutistunut EU:n kasvaessa. Nykyisellä EU-alueella äänestys on pakollista Belgiassa, Bulgariassa, Kyproksella, Kreikassa ja Luxemburgissa. Laista huolimatta äänestysinto on jäänyt Kreikassa ja Kyproksella matalaksi.

Ero kansallisten vaalien ja EU-vaalien äänestysinnossa on keskimäärin 25 prosenttia koko EU-alueella. Vuonna 2018 tehdyn eurobarometrin mukaan alle puolet EU-kansalaisista uskoi heidän äänellään olevan painoarvoa EU-asioissa. Oman maan asioissa näin uskoi kolme viidestä.

Kaikkein eniten nukkuvien puolue sai ääniä viime vaaleissa Slovakiassa, jossa 87 prosenttia jätti äänestämättä. Äänestysinto on ollut erityisen matalaa entisissä neuvostomaissa Itä-Euroopassa.