EU:n kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin toimeenpano venyy Suomessa edelleen

Laki takaisi sisällöntuottajille selkeän oikeuden vaatia korvauksia esimerkiksi Googlelta.
Tekijänoikeudet

EU:n uuden tekijänoikeusdirektiivin käyttöönotto venyy Suomessa edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) kerrotaan STT:lle, että uuden tekijänoikeuslain esittely eduskunnalle siirtyy todennäköisesti ensi vuoden puolelle. Direktiivi piti alkuperäisen aikataulun mukaan panna täytäntöön jo viime kesäkuussa.

Aikataulu on venynyt pitkin vuotta niin, että ensin laki oli määrä esitellä eduskunnalle lokakuussa, sitten joulukuussa.

–  Esittely siirtyy varmasti eteenpäin, todennäköisesti ensi vuoden puolelle, tekijänoikeusneuvos Viveca Still OKM:stä sanoo.

Suomessa direktiivin toimeen panevan uuden tekijänoikeuslain luonnos kirvoitti yhteensä 230 lausuntoa. Lausuntokierros päättyi marraskuun alussa.

Vuonna 2019 valmistunutta direktiiviä laadittaessa olivat napit vastakkain eri alojen tekijänoikeuksia edustavat tahot ja internetin digijätit, kuten Google ja Facebook. Usean toimijan lobbauksen myötä direktiivistä tuli monin paikoin ympäripyöreä.

Tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne Helsingin yliopistosta arvioi, että direktiivin tavoitteet voivat jäädä ainakin aluksi saavuttamatta.

–  Sillähän pyritään yhdenmukaistamaan EU:n digitaalisia sisämarkkinoita. Direktiiviin jäi kuitenkin paljon kysymyksiä auki, ja nyt kansalliset lainsäätäjät joutuvat paikkaamaan puutteita, Pihlajarinne sanoo.

–  Mitä vaikkapa lehtikustantajien lähioikeuden kohteella direktiivissä tarkoitetaan? Koskeeko se esimerkiksi verkkojulkaisun ulkonäköä vai jotain muuta piirrettä?

Direktiivi ei myöskään automaattisesti koske internetin hakukoneita. Esimerkiksi Googlen roolin puntarointi tekijänoikeudellisen materiaalin hyödyntäjänä on jäänyt tältä osin jäsenmaiden tehtäväksi.

–  EU:n tuomioistuin tulee varmasti linjaamaan direktiivin tulkinnasta, mutta siihen kuluu aikaa. Sitä ennen näitä kysymyksiä yrittää selventää kansallinen lainsäätäjä, Pihlajarinne toteaa.

Jotain direktiivin sisäisestä ristiriidasta kertoo, että EU-komission piti laatia sen sisältämää artiklaa numero 17 varten erillinen ohjeistus jäsenmaille.

Artikla 17 koskee niin kutsuttua arvokuilua luovan työn tekijöiden ja heidän työnsä hedelmien välillä. Tekijänoikeuksia puolustavien tahojen mukaan kuilu syntyy siitä, että internetin erilaiset alustapalvelut käyttävät muiden tekemää sisältöä ja saavat sen avulla mainostuloja. Sisällön alkuperäiset tekijät jäävät nuolemaan näppejään.

Artikla on parasta aikaa EU-tuomioistuimen arvioitavana, koska Puola on nostanut siitä kanteen. Kanteen mukaan artikla on sananvapautta rajoittavaa ennakkosensuuria.

OKM:n Stillin mukaan Suomi ei ole jäänyt odottamaan tuomioistuimen ratkaisua.

–  Jäsenmaiden on pantava direktiivi täytäntöön, vaikka siitä olisi vireillä asioita tuomioistuimissa.

Soppaa sekoittaa EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen heinäkuussa antama ratkaisuehdotus artiklaa koskevaan kanteeseen. Ehdotus on paikoitellen erimielinen EU-komission samaista artiklaa koskevan oman ohjeistuksen kanssa.

Kumpikaan näistä ei tosin ole jäsenmaita sitova, mutta aikanaan tuleva EU-tuomioistuimen päätös on.

–  Onhan tämä haasteellista. Ne maat, jotka ovat panneet direktiivin toimeen, voivat joutua muuttamaan lakejaan myöhemmin, Still sanoo.