EU-komissio pyrkii lisäämään kehittyneiden biopolttoaineiden kysyntää
EU-komissio pyrkii moninkertaistamaan kehittyneiden biopolttoaineiden kysynnän ensi vuosikymmenellä.
Komissio esittää asteittain kasvavaa sekoitevelvoitetta, jonka mukaan tietty osuus liikenteen polttoaineesta pitää olla kehittynyttä biopolttoainetta.
Vuonna 2021 osuus olisi nykyisen tavoitteen mukaisesti 0,5 prosenttia. Lukema kasvaisi 3,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Suomen hallitus tavoittelee kansallisesti paljon kunnianhimoisempaa jakeluvelvoitetta.
Hallitus pyrkii nostamaan kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden 30 prosenttiin ensi vuosikymmenellä.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan komission linjaukset tukevat kansallisia energia- ja ilmastotavoitteita.
– Ennen komission päätöstä esiintyi paljon huolia julkisuudessa. Nyt nähdään se, että Suomen viesti on kuultu, Rehn sanoo STT:lle.
Suomen viesti on kuultu.
Olli Rehn
Biopolttoaineiden tulevaisuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää, sillä suomalaisyritykset ovat alan edelläkävijöitä.
Uuden sukupolven biopolttoaineiden valmistukseen käytetään esimerkiksi metsien hakkuutähteitä, levää ja jätteitä.
Komissio esittää raaka-aineiden sääntelyn jatkamista nykypohjalta. Suomessa nykymallia on arvosteltu, sillä sen katsotaan rajoittavan liikaa tuotekehitystä.
Komissio on kuullut Suomen huolia siinä, että vastedes raaka-ainelistaa on arvioitava säännöllisesti ja sitä voi laajentaa teknologian kehittyessä.
Rehnin mukaan Suomi olisi halunnut raaka-aineiden osalta väljempää sääntelyä.
Olennaista on kuitenkin Rehnin mielestä se, että komissio haluaa lisätä kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa selvän jakeluvelvoitteen avulla.
Samaan aikaan komissio pyrkii vähentämään perinteisten ruokapohjaisten biopolttoaineiden markkinoita, sillä niiden valmistus vie peltoalaa ruuan tuotannolta.
Komission tänään julkistama energiapaketti sisältää ensi kertaa EU-tason kestävyyskriteerit myös kiinteälle biomassalle kuten metsähakkeelle ja puupelletille.
Rehnin mukaan kyse on Suomelle ”elintärkeästä” asiasta.
– Suomen kannalta on olennaista, että kiinteän biomassan nollapäästöisyys säilyy.
Komissio esittää riskiperusteista mallia, jossa metsien biomassan ilmastohaittoja arvioidaan sen perusteella, onko metsänhoito kestävää ja onko puu korjattu maan lainsäädännön mukaisesti.
Komissio on lähtenyt valmistelussa siitä, että suomalainen metsänhoito on kestävällä pohjalla ja puun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa on verrattain energiatehokasta.
Näin ollen suomalainen biomassa ei lukeutuisi korkean riskin luokkaan, ja raportointivelvollisuus olisi kevyempi kuin vaikkapa EU:n ulkopuolelta tuodulla biomassalla.
– Katson, että esitys takaa bioenergian käytön jatkossakin ja pitää byrokratian kevyenä, Rehn sanoo.
