"Erittäin pettyneitä ollaan"– itäinen Suomi kaipaisi kipeästi tuulivoimaa, mutta hallitus nukkuu

Itä-Suomi

Viime aikojen hirmupakkaset ovat nostaneet sähkön markkinahinnan hurjiin lukemiin ja sähkön riittävyys on ollut tuonnin varassa.

Sekä huoltovarmuuteen että sähkön hintaan yksi ratkaisu olisi tuulivoiman rakentaminen itäiseen Suomeen. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus lupasi ohjelmassaan edistää tuulivoiman rakentamista idässä niin sanotun Rädyn työryhmän raportin pohjalta.

Hiljaista on kuitenkin ollut, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen kertoo.

– Erittäin pettyneitä ollaan kyllä tähän käyntiin lähtöön.

Sikasen mukaan itäiseen Suomeen ei ole tullut hallitukselta toistaiseksi käytännössä muuta kuin Kotka-Hamina -seudun äkillisen rakennemuutoksen tuki.

– Tässä ei ole kysymys nyt vain yksittäisen tehtaan sulkemisesta, vaan huomattavan paljon laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta, joka pitäisi kyllä tunnistaa.

Sikasen mielestä Suomella ei ole varaa kääntää selkäänsä alueelle, joka kuitenkin kantaa suurimman painolastin tilanteesta, johon se on itse täysin itse syytön.

Tuulivoiman lähes täydellinen puuttuminen itäisestä Suomesta johtuu Puolustusvoimien kielteisestä asenteesta tuulivoimarakentamiseen sotilastutkien häiriintymisen vuoksi.

Lappeenrannassa vain 20 kilometrin päässä rajasta sijaitsee tosin seitsemän ”myllyn” Muukon tuulivoimapuisto. Se ehdittiin pystyttää kymmenkunta vuotta sitten, ennen Puolustusvoimien havahtumista tuulivoimaloiden aiheuttamiin tutkaongelmiin.

Pohjois-Karjalassa ei ole edelleenkään yhtään tuulivoimalaa. Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan Markku Hirvosen mukaan Rädyn raportissa oli toiveita herättäviä mahdollisuuksia, mutta nopeita ratkaisuja ei ole tulossa turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi.

Hirvosen mukaan Itä-Suomessa ei missään tapauksessa patisteta Puolustusvoimia muuttamaan linjaansa, vaan hakemaan teknisiä ratkaisuja puolustuksen millään tavalla heikentymättä.

Hirvonen muistuttaa, että kun itäistä Suomea ei voida käyttää maanpuolustuksellisista syistä tuulivoiman tuotantoon, tulonmenetystä olisi oikeudenmukaista kompensoida.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) asettamassa valmisteluryhmässä selvitetään parhaillaan kuntien energiavoimaloista saatavien verotulojen siirtämistä kuntien tasausjärjestelmään.

Muutos tarkoittaisi sitä, että ne kunnat, jotka saavat verotuloja esimerkiksi tuulivoimaloista, saisivat jatkossa vähemmän valtionosuuksia. Rahat tasattaisiin sellaisille kunnille, joilla ei ole tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista saatavaa verotuottoa.

Sikasen mukaan asialla olisi kyllä merkitystä kuntataloudelle, jota tuulivoimainvestointien suuntaaminen vain tietyille läntisille alueille on vääristämässä.

– Mutta sekään ei yksin riitä, vaan kyllähän me tarvittaisiin sitä uusiutuvaa energiaa tänne itäiseen Suomeen, koska teollisuuden sähköntarve tulee moninkertaistumaan lähitulevaisuudessa jo ja uudet teolliset investoinnit suuntautuvat sinne, missä uusiutuvaa energiaa on paikan päällä.

Ikosen selvityksen alla oleva malli on Sikasen mukaan sinänsä erittäin kannatettava ja tärkeä.

– Mutta se ei poista kokonaan sitä tosiasiaa, että uusiutuvaa energiaa tarvitaan, jos halutaan että meillä on itäisessä Suomessa tulevaisuudessakin teollisia investointeja.

Myös Hirvonen kannattaa jonkinlaisen tasausjärjestelmän luontia. Järjestelmän pitäisi kuitenkin hänen mukaansa olla niin oikeudenmukainen, että myös tuulivoimapaikkakunnat hyväksyvät sen.

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tuulivoimaongelman lisäksi itäisen Suomen energiainvestointeja haittaa riittävän vahvan siirtoverkon puute, joka tulppaa jo itärajan aurinkovoimainvestointejakin.

– Teho mitä sieltä saadaan, ei ole sitä mitä tuulivoiman, mutta olisi kuitenkin tyhjää parempi ja joka tapauksessa toisi tarvittavia verotuloja tänne, Sikanen sanoo.

Hirvosen mukaan kehityksen jarruna on eräänlainen muna-kana -dilemma: Fingrid investoi verkon, jos on investointeja, mutta investointeja tulee vasta jos on verkko.

Sikanen huomauttaa, että meneillään olevan pakkasjakson yhteydessä tuulivoimaakin on saatu, kun on tuullut.

– Ja sitä energiaa olisi ollut otettavissa täältä itäisestä Suomestakin, jos täällä vaan olisi niitä myllyjä, jotka pyörisivät, hän huomauttaa.

Sikanen myöntää, että mitä kireämmäksi turvallisuuspoliittinen tilanne menee, sitä vaikeampaa tuulivoimahankkeita on saada eteenpäin.

– Se on tavallaan ymmärrettävääkin, mutta samaan aikaan ei pitäisi olla myöskään varaa tiputtaa itäistä Suomea kelkasta.

Sikasen mukaan hallitus on kyllä tehnyt välttämättömiä toimia, joilla on rajoitettu rajaliikennettä.

– Mutta osa alueen turvallisuutta on elinvoimaisena pysyminen ja nyt vähitellen odotettaisiin myös ratkaisuja, joissa elinvoiman näkökulma näkyisi, Sikanen huomauttaa ja kertoo ajelevansa parhaillaan Lappeenrannalta Imatralle.

– Ihan tarkoituksella lähden sinne käymään kaupoille, kun ajattelen, että yritän nyt edes omalla panoksellani tukea vähän siellä kaupallisia palveluja. Imatrankosken keskustan tyhjeneminen on ollut kyllä todella surullista seurattavaa viime kuukausienkin aikana.

Sikasen mukaan itäinen Suomi tarvitsee nyt oikeat tahot yhteisen pöydän äärelle löytämään ratkaisuja alueen kysymyksiin.

– Niin kauan kuin ei käydä korkean tason vuoropuhelua tästä teemasta ja haeta niitä ratkaisuja, niin ei niitä varmasti ole myöskään tulossa, hän huomauttaa.