Eri käsitys vammasta, epäpätevä tulkki, luottamuspula… Maahanmuuttajat käyttävät näitä palveluita muita harvemmin
Maahan muuttaneet lapset ja nuoret käyttävät mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja harvemmin kuin muu väestö, käy ilmi Kelan tutkimuksesta.
Palveluiden vähäisimpään käyttöön vaikuttavat kielihaasteet, kulttuurierot ja palvelujärjestelmään liittyvät tekijät.
– Usein ongelmien taustalla on ollut kielihaasteita ja riittämätön neuvonta, Kelan tutkija Anna-Marie Paavonen kertoo tiedotteessa.
Vuonna 2020 alle kouluikäisistä lapsista 12 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia, pääkaupunkiseudulla joka neljäs. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa on ollut.
Yleisimmät ongelmat liittyivät kuntoutuksen valmisteluun ja sujuvaan kuntoutusprosessiin. Vanhemmilla ei esimerkiksi aina ole riittävää kielitaitoa kuntoutushakemuksen laatimiseen.
Perheellä ja kuntoutuksen ammattilaisilla voi olla erilainen käsitys lapsen sairaudesta tai vammasta. Joissakin tapauksissa on ilmennyt vaikeuksia luottamuksen kanssa, sillä perhe saattaa mieltää terapeutin viranomaiseksi.
Myös tulkkaukseen liittyy monenlaisia haasteita.
Työskentely tulkin välityksellä vie aikaa terapiatyöskentelyltä, etätulkkaus vaikeuttaa vuorovaikutusta ja päteviä pienten kielten tulkkeja on vaikea löytää.