Emeritusprofessori Koskenniemi: On selvää, että Yhdysvaltojen isku Iraniin on laiton

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Yhdysvaltojen viikonloppuna tekemä isku Iraniin on varsin yksinkertainen tapaus, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Yhdysvallat iski varhain sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

– On selvää, että Yhdysvaltain isku on laiton, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Hän toteaa, että isku on laiton hyvin samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin vuonna 2003. Myös sitä perusteltiin joukkotuhoaseiden uhalla.

Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisen oikeuden nojalla yksipuolista voimaa voi käyttää ainoastaan yhdessä tilanteessa: itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Tätä voidaan laajentaa koskemaan myös välittömän aseellisen hyökkäyksen uhkaa.

– Muuta oikeudellista perustelua yksipuoliselle voimankäytölle ei kansainvälinen oikeus tunne, Koskenniemi sanoo.

Hän lisää, että YK:n turvallisuusneuvosto voi myös antaa valtiolle valtuuden päättää mahdollisuudesta voimankäyttöön. Myöskään tästä ei ole nyt kysymys.

Yhdysvaltojen edustaja sanoi YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa, että maalla oli oikeus hyökätä Iraniin YK:n peruskirjassa mainitun yhteisen puolustautumisoikeuden nojalla.

Koskenniemi näkee tämän vain Yhdysvaltojen pyrkimyksenä hämärtää tilannetta, jossa säännöt ovat täysin selkeitä ja riidattomia.

– En aio ottaa tätä missään suhteessa vakavasti.

Suomen valtiojohto kommentoi iskuja sunnuntaina. Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vetosivat kommenteissaan koston kierteen katkaisemiseksi Lähi-idässä ja vaativat diplomatiaa, vuoropuhelua ja kansainvälisen oikeuden kunnioitusta. Iskuja ei kuitenkaan suoraan tuomittu.

Koskenniemi sanoo, ettei muilla valtioilla ole voimakasta velvollisuutta tuomita laitonta tekoa eikä tuomitsematta jättäminen ole laitonta sinänsä.

– Mutta jos Suomessa halutaan puhua sääntöpohjaisesta oikeusjärjestyksestä, silloin olisi toivottavaa, että selkeän laittomuuden kyseessä ollessa se todettaisiin, Koskenniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen vuoden 2003 isku Irakiin tuomittiin laajalti YK-elimissä ja myös valtioiden toimesta. Myös presidentti Tarja Halonen totesi iskun tuolloin olleen laiton.

Laittoman iskun mahdolliset oikeudelliset seuraukset ovat kuitenkin erittäin epätodennäköisiä. YK:n peruskirjassa ja sen voimankäyttöä koskevassa säännössä ei ole kyse rikosoikeudellisesta säännöstöstä.

– Se on kansainvälistä oikeutta valtioiden välisessä olomuodossa, Koskenniemi kuvaa.

– Rikosoikeudellisen vastuun sijaan valtioille kyllä kuuluu velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Mutta yleensä vastuu toteutuu poliittisluontoisin toimin.

Käytännössä poliittisluontoiset seuraukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että YK tuomitsisi iskut. YK:n turvallisuusneuvosto voisi periaatteessa langettaa pakotteita, mutta neuvoston pysyvän jäsenen tapauksessa tämä on Koskenniemen mukaan mahdotonta.

– Ei tässä ole minkäänlaista seuraamusmahdollisuutta olemassa, joka mitenkään muistuttaisi mitään rikosoikeudellista vastuuta.