Uutuuskirja: Valtionjohto huolestui itärajalle tulleista venäläistaustaisista sotilaista kesällä 2023
Suomen valtionjohto ja viranomaiset olivat kesällä 2023 huolissaan siitä, että itärajalle tuli yksittäisiä venäläistaustaisia sotilaita maastorajan kautta.
Näin kerrotaan uutuuskirjassa Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä. Sen ovat kirjoittaneet Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen ja Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Kirja käsittelee Venäjän hybridivaikuttamista ja Suomen toimia sitä vastaan.
Aiemmin julkisuudessa on kirjan mukaan kerrottu, että rajalle tuli tuolloin ihmisiä kolmansista maista. Hallikainen kuitenkin kirjoittaa, että kirjaa varten hankittujen tietojen mukaan valtionjohdon ja viranomaisten huoli johtui siitä, että ensimmäiset tulijat olivat venäläistaustaisia sotilaita, jotka ylittivät maastorajan Kaakkois-Suomessa.
– Sotilaiden taustat olivat erilaisia, eikä kaikkia heistä ollut tarkoitus lähettää Ukrainaan rintamalle, kirjassa sanotaan.
Kesäkuussa 2023 Venäjällä nähtiin lyhyt palkkasotilasryhmä Wagnerin kapina, mutta kirjan mukaan kulisseissa arvioitiin, etteivät itärajan yksittäiset sotilaat liittyneet tähän.
Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkönä toiminut Matti Sarasmaa ei vahvista tai kiistä tietoa kirjassa. Hän sanoo, että Rajavartiolaitoksen tietoon tuli loppukesällä ”yksittäisiä tapauksia, jotka indikoivat sitä, että kaikki ei ollut niin kuin ennen”. Sarasmaan mukaan Venäjän viranomaisia konsultoitiin muutoksesta, mutta ”palautetta tai vastinetta ei tullut”.
Hallitus ja presidentti keskustelivat kirjan mukaan itärajan liikehdinnästä kesällä jo kuukausia ennen kuin asia nousi julkisuuteen. Rajalle tulleita sotilaita käsiteltiin keskeisten ministereiden ja presidentin yhteiskokouksessa tp-utvassa kesäkuun 2023 lopussa. Julkisesti muutoksista itärajalla tiedotettiin vasta marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden tulo oli kiihtynyt.
Eräänlaisena käännekohtana ministerit muistelevat 19. heinäkuuta pidettyä tp-utvaa. Rajavartiolaitos oli toimittanut kokoukselle koosteen tapauksista ja arvioita siitä, mitä ne voivat tarkoittaa.
– Nyt se sitten alkoi, presidentti Sauli Niinistön kerrotaan todenneen muulle valtionjohdolle.
Niinistö täsmentää kirjassa viitanneensa vuosien 2015–2016 kaltaiseen rajakriisiin ja Venäjän ”ilkeyksiin”, joita oli odotettu sotilasliitto Natoon liittymisen jälkeen. Talvella 2015–2016 Suomen pohjoisille raja-alueille saapui Venäjältä yli 1 700 turvapaikanhakijaa, ja ihmetystä herätti venäläisten lepsu rajakontrolli.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) muistelevat kirjassa, että Niinistön sanat jäivät mieleen.
– Hän sanoi ne sanat ja antoi kaiken tuen hallituksen toimille. Oli pakko toimia, Orpo sanoo.
Tässä vaiheessa hallituksen kynnys toimenpiteisiin ei vielä kuitenkaan ylittynyt, vaan tilannetta jäätiin seuraamaan. Marraskuussa Suomi kielsi ensin polkupyöräylitykset, sitten sulki suurimman osan rajanylityspaikoista ja lopulta käytännössä koko rajan.
Orpo kertoo kirjassa, että rajaan liittyneet päätökset vaativat neuvottelua hallituksessa. Hallituksen oli määrä tiedottaa uusista toimista 15. marraskuuta, mutta tiedotustilaisuus peruttiin ja järjestettiin uudelleen seuraavana päivänä. Orpon mukaan siirto johtui siitä, ettei hallituksen esitys ollut vielä valmis.
– Ne olivat RKP:lle todella vaikeita kysymyksiä. Ymmärrys siitä, että tämä on isompi ilmiö ja väkeä tulee ja tulee, piti vielä neuvotella hallituspuolueiden kesken.
Orpo avaa myös rajan nykytilaa kirjan haastattelussa, joka on tehty helmikuussa. Orpon mukaan Suomi on viestinyt Venäjälle, että normaaliin rajakäytäntöön ollaan valmiita palaamaan. Venäjällä ei kuitenkaan ole mitään tarvetta estää ihmisiä tulemasta rajalle.
– Jos avaamme raja-aseman, sinne alkaa välittömästi tulemaan ihmisiä ja viesti kuuluu Lähi-itään ja maailmalle, Orpo sanoo.
Orpolla oli kokemusta rajakriisistä jo vuosilta 2015–2016, jolloin hän toimi sisäministerinä. Orpo kertoo muun muassa tapaamisestaan tuon kriisin selvittämiseksi Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n kanssa.
– Eräs venäläinen totesi, että meillähän on tässä toimiva väline [maahanmuuton välineellistäminen] teitä vastaan. Siinä ei ollut mitään piiloviestiä. Se sanottiin meille aivan suoraan.
Kirjassa kerrotaan myös suomalaisten päättäjien tapaamisista venäläisten kanssa. Esimerkiksi entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) muistelee kirjassa tapaamistaan Venäjän silloisen pääministerin, nykyisen presidentti Vladimir Putinin kanssa vuonna 2011. Katainen sanoo, että Putinista jäi hänelle mielikuva, että ”älyllistä kapasiteettia on, mutta sitten on se pimeä puoli”.
– Putin oli todella hyvin valmistautunut siihen tapaamiseen. Hänellä oli mukanaan muistikortteja, joita hän selaili. Hän osasi paljon ulkoa suomalaisten yritysten intresseihin liittyviä asioita, Katainen sanoo kirjassa.
Hänen mukaansa Putin myös heitti kommentin presidentin hallinnon korkean virkamiehen Sergei Ivanovin taustasta.
– Ivanov totesi tapaamisessa, että hänkin on asunut Suomessa. Putin tökkäsi häntä kylkeen ja sanoi, että kerro nyt Jyrkille ihan suoraan, että mitä sinä siellä teit. Ivanov siinä pyöritteli vastausta ja sanoi ironisesti ehkä toimineensa kulttuuriattaseana tai jotain sellaista. Ja kyllähän minä sen todellisuuden jo tiesin: hän oli toiminut Suomessa vakoojana, Katainen sanoi.