Nordea: Asuntojen kysyntä ja hintojen nousu on kasvanut ennätysmäiseksi
Asuntojen kysyntä ja hintojen nousu on koronavuoden aikana kasvanut ennätysmäiseksi, kertoo Nordea. Pankin mukaan tarjonnan supistuminen tulee rajoittamaan asuntokauppamääriä, mutta luo samalla painetta hintojen nousulle loppuvuonna.
Rakentaminen kasvukeskuksissa on kuitenkin vauhdittunut, mikä saattaa tarkoittaa maltillisempaa hintakehitystä tulevina vuosina.
– Riittävä rakentaminen onkin ainoa lääke asuntohintojen nousun hillitsemiseksi ja sitä kautta osaavan työvoiman varmistamiseksi kasvukeskuksiin, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.
Hän ennakoi, että hintojen nousu on maltillisempaa seuraavat vuodet, jos rakentaminen pysyy nykytasoilla eikä väestönkasvu kiihdy merkittävästi.
Kostiainen muistuttaa, että kaupunkien sisällä voi kuitenkin tapahtua suuriakin hintojen nousuja, kun alueet kehittyvät esimerkiksi liikenneyhteyksien parantuessa.
Asuntomarkkinoiden voimakas kysyntä on johtanut Nordean mukaan asuntoluottojen kasvuun viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Pankki huomauttaa, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna velkakannan kasvu on kuitenkin ollut maltillista suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna muihin Pohjoismaihin ja euroalueen keskimääräiseen tasoon.
– Asuntoluototuksen nykyinen sääntelykehikko toimii hyvin ylivelkaantumisen hillinnässä, emmekä näe sen suhteen tarvetta muutoksiin. Asiakkaan tulojen riittävyys velanhoitoon erilaisissa korkoympäristöissä varmistetaan aina lainaa myönnettäessä, kertoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Nordean mukaan suuremman asunnon ja oman pihan kaipuu on ajanut pandemian myötä ihmisiä ostamaan asuntoja kauempaa kasvukeskuksista. Muuttoliike kaupunkeihin on hidastunut ja suuntautunut enemmän kehyskuntiin.
– Etätyöt varmasti lisääntyvät jatkossakin verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, joten kehyskuntien nousu todennäköisesti jää pitkäaikaisemmaksi ilmiöksi, Kostiainen sanoo.
Hänen mukaansa pienet asunnot kuten keskustayksiöt ovat käyneet myös kaupaksi. Liikkeellä on ollut niin sijoittajia kuin ensiasunnon ostajiakin.
– Vapaita vuokra-asuntoja on ollut nyt paljon, joten asuntosijoittajat hyötyvät opiskelijoiden palaamisesta lähiopetukseen, Kostiainen sanoo.
Danske Bank ennustaa pohjoismaisessa asuntomarkkinakatsauksessaan, että koronan hiipuminen tulee rauhoittamaan asuntomarkkinoita.
Asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti Pohjoismaissa koronakriisin aikana. Pohjoismaista hintojen nousu on ollut pienintä Suomessa, jossa vanhojen osakeasuntojen asuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa koko maassa 4,9 prosenttia.
Muissa Pohjoismaissa kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa. Tanskassa asuntojen hinnat ovat nousset 18 prosenttia, Ruotsissa 18 prosenttia ja Norjassa 11 prosenttia.
Danske Bankin pääekonomisti Las Olsenin mukaan viranomaiset kaikissa Pohjoismaissa seuraavat asuntomarkkinoita nyt tarkkaan.
– Kaikissa maissa on paineita lisätä sääntelyä finanssivalvonnan, keskuspankin tai hallitusten toimesta. Suurin syy tälle näyttää olevan halu vähentää kotitalouksien velkaantumista ja pienentää rahoitusjärjestelmän riskejä, Olsen sanoo tiedotteessa.
Tällä hetkellä tiukin enimmäisluottosuhde on Ruotsissa ja Norjassa, jossa lainaa voidaan myöntää 85 prosenttia asunnon arvosta. Suomessa tämä raja on 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia.
Suomeen suunniteltu lainakatto on käytössä vain Norjassa, jossa laina saa olla 500 prosenttia hakijan vuosituloista. Suomessa esillä on ollut 450 tai 500 prosentin lainakatto.
Norjassa lainakatto on hillinnyt hintoja. Lainakatolla vaikuttaa olleen vaikutusta erityisesti alueilla, joissa hinnat ovat nousseet voimakkaasti, arvioi Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
