Itä-Saksa pyyhkiytyi maailmankartalta lähes 30 vuotta sitten, mutta välimatkaa länteen ei ole vieläkään kurottu umpeen

Saksojen jälleenyhdistymisestä tulee viikon kuluttua kuluneeksi tasan 30 vuotta. Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) ensimmäisissä vapaissa, mutta myös maan viimeisiksi jääneissä vaaleissa valittu parlamentti päätti elokuussa 1990, että DDR:n alue sulautuu osaksi Saksan liittotasavaltaa 3. lokakuuta.

Kyseessä ei siis tarkkaan ottaen ollut kahden valtion yhdistyminen vaan DDR:n katoaminen valtiona ja viiden uuden osavaltion liittyminen Länsi-Saksaan.

Berliinin muurin murtumisesta oli kulunut alle vuosi, ja läntinen D-markka oli otettu käyttöön Itä-Saksan ainoana valuuttana vain kuusi viikkoa aiemmin.

Bertelsmann-säätiön aiemmin tässä kuussa julkaiseman kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä saksalaisesta niin idässä kuin lännessä pitää jälleenyhdistymistä oman maansa kannalta merkittävänä tai erittäin merkittävänä tapahtumana. Tätä mieltä ovat siis myös monet vuoden 1990 jälkeen yhdistyneessä Saksassa syntyneet.

Suurempia eroja alkaa paljastua, kun ihmisiltä kysytään yhdistymisen merkitystä omalle elämälle.

Itäsaksalaisista selvästi suurempi osa kokee tapahtuman merkittävämmäksi kuin länsisaksalaisista. Entisen Länsi-Saksan alueella enemmistö vastaajista ei näe henkilön itä- tai länsitaustalla mitään merkitystä, idässä tätä mieltä on selvästi alle puolet.

Bertlesmann-säätiön Kai Unzickerin mukaan idässä ja lännessä eroavat yhä myös tulkinnat siitä, mitä 30 vuotta sitten tapahtui.

Idässä jälleenyhdistyminen oli päätepiste rauhaomaiselle vallankumoukselle ja mielenosoituksille, joiden ansioista muutos lopulta toteutui.

–  Lännessä historia taas kertoo DDR:n luhistumisesta taloudellisiin ja poliittisiin puutteisiinsa, mistä jälleenyhdistyminen oli väistämätön seuraus, Unzicker sanoo.

Yli 55-vuotiasta itäsaksalaisista jopa 85 prosenttia on sitä mieltä, että he ansaitsisivat enemmän tunnustusta rauhanomaisen muutoksen aikaansaamisesta.

Samaan aikaa lännessä varttuneempi väki kaipaisi enemmän tunnustusta tähtitieteellisen kalliin jälleenyhdistymisen rahoittamisesta.

Idän ”uusien osavaltioiden” bruttokansantuote ja elintaso ovat kolmessa vuosikymmenessä moninkertaistuneet.

Yhdistymisen aikaan DDR:n alueen bruttokansantuote asukasta kohden oli noin 37 prosenttia Saksan liittotasavallan vastaavasta. Hallituksen tuoreen raportin mukaan luku on noussut 79 prosenttiin.

Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen osalta on edistytty vieläkin enemmän, ne ovat idässä keskimäärin jo 88 prosenttia lännen vastaavasta tasosta. Myös aiemmin korkeampi työttömyysaste on painunut idässä lähes lännen tasolle.

Eroa idän ja lännen välillä kuitenkin yhä on. Liittohallituksen tuoreen raportin mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että itä on maatalousvaltaisempaa ja väestöntiheys alhaisempi.

Hallituksen raportissa korostetaan, että itäisen Saksan talous on samalla tasolla ”kuin monilla alueilla Ranskassa ja selvästi korkeampi kuin Puolassa”.

Kenties taloutta enemmän Saksassa on oltu huolissaan äärioikeistolaisuudesta ja muukalaisvihamielisyydestä, joka on saanut entisen Itä-Saksan alueella selvästi enemmän kaikupohjaa kuin lännessä.

Hallituksen kesällä teettämän kyselyn mukaan 91 prosenttia läntisen Saksan asukkaista pitää demokratiaa parhaana hallintomuotona. Entisen Itä-Saksan alueen asukkaista samaa mieltä oli 78 prosenttia.