Helteessä kärvistelevässä Siperiassa paukkuvat lämpöennätykset ja ikirouta sulaa
Siperialaisessa pikkukylässä Verhojanskissa todistettiin kesäkuussa historiallinen tapahtuma, kun kaupungissa näytettiin rikkovan historiallinen 38 asteen lämpötilaennätys.
Verhojanskissa on mitattu lämpötiloja jo pitkään, vuodesta 1885 lähtien. Piskuinen paikkakunta on aiemmin päässyt uutisotsikoihin maailman kylmimmän lämpötilan vuoksi, ja nyt se näyttää olevan rikkovan myös toisen ennätyksen.
Jos viikonlopun lämpöennätys vahvistetaan, kyseessä olisi paitsi myös mittauspaikan, myös Arktisen alueen korkein lämpötila koskaan mittaushistoriassa.
– Alustavien analyysien mukaan näyttää, että kyseessä on ihan luotettava lukema. Mutta koska kyseessä on poikkeuksellisen korkea lämpötila, Maailman ilmatieteen järjestö tarkistaa vielä lukeman ennen sen vahvistamista, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Vaikka Siperiassa on totuttu isoihin lämpötilaeroihin talven ja kesän välillä, on tämän kesän viikkoja kestänyt helleaalto poikkeuksellinen.
– Tämä lukema on neljä astetta korkeampi kuin mittauspaikan kesäkuun aiempi lämpöennätys, ja rikkoo koko kesän absoluuttisen ennätyksen 0,7 asteella. Kun alueella on mitattu lämpötiloja jo näin kauan, on tämä erittäin poikkeuksellinen tapahtuma, Rantanen sanoo.
Siperian helleaallon taustalla on Rantasen mukaan parikin eri syytä. Ensimmäinen on yläilmakehässä talven ajan ollut polaaripyörre, joka sai aikaan länsituulten virtauksen. Länsi-Siperiaan puhalsi tuolloin lämmintä ilmaa eikä kovia pakkasia päässyt syntymään.
Tämän jälkeen Länsi-Siperiassa alkoi vaikuttaa paikoilleen jumiutunut korkeapaine, joka voi pysyä paikoillaan jopa viikkoja.
Lisäksi pitkäaikaisena taustatekijänä nousussa on luonnollisesti ilmastonmuutos. Lämpötilojen nousu Siperiassa on huolestuttavia paikallisia ja maailmanlaajuisia seurauksia.
– Jos ikirouta sulaa Siperiassa, niin se vaikuttaa alueen infrastruktuuriin. Monet rakennukset ja tiet on rakennettu ikiroudan päälle, ja sen sulaminen vahingoittaisi niitä.
Tästä on nähty jo esimerkkejä, kun ikiroudan sulaminen aiheutti valtavan öljyvuodon Siperiassa.
Lämpövoimalan öljysäiliöstä Norilskin länsipuolella valui kesäkuun alussa 15 000 tonnia dieselöljyä Ambarnaja-jokeen ja 6 000 tonnia maaperään.
Venäläisviranomaiset ovat sanoneet, että ikiroudan sulaminen ilmastonmuutoksen seurauksena on luultavasti öljytankin vuotamisen syynä.
Lisäksi lämpöaallot ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen voimakkaita metsäpaloja, jotka ovat levinneet laajoille alueille ja huonontaneet ilmanlaatua.
Ennen kaikkea ikiroudan sulaminen kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, mistä tutkijat ovat erityisen huolissaan.
– Kun ikirouta sulaa, siitä vapautuu ilmaan metaania ja hiilidioksidia. Se ei ole hyvä asia ilmastonmuutoksen kannalta, Rantanen sanoo.
Kaikkia ikiroudan sulamisen vaikutuksia ei vielä tiedetä.
– Sitä ei tiedetä, tulevatko vapautuneet päästöt hiilidioksidina vai metaanina ilmakehään. Tämä vaikuttaa taas siihen, kauanko ne pysyvät ilmakehässä. Hiilidioksidi pysyy siellä pidempään kuin metaani.
Rantanen kuvaa ikiroudan sulamista painavaksi tavarajunaksi, jonka pysäyttäminen on vaikeaa sen kerran lähdettyä liikkeelle.
– Vaikka onnistuisimme rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä ja hidastamaan lämpenemistä, silti ikiroudan sulaminen ei loppuisi. Se voi jatkua vielä vuosikymmeniä.