Harva tietää, paljonko tuloista maksetaan eläkemaksuja
Suomalaisista vain pieni osa tietää, paljonko tuloista keskimäärin maksetaan eläkemaksuja. Puolet ei osaa antaa mitään arviota maksun suuruudesta ja yli neljäsosa arvioi maksun alakanttiin, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselystä.
Eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Maksulla katetaan valtaosa eläkkeiden rahoituksesta.
Kyselyssä oikeaksi vastaukseksi hyväksyttiin, jos arvio eläkemaksusta osui välille 19–29 prosenttia. Näin laskettuna 13 prosenttia vastaajista osui oikeaan.
Eläketurvakeskuksen ekonomin Sanna Tenhusen mukaan selitys huonoon tietämykseen voi löytyä palkansaajien palkkakuitista. Siinä näkyy vain työntekijä palkasta perittävä eläkemaksu, mutta ei työnantajan osuutta.
– Sen sijaan yrittäjät maksavat maksunsa kokonaan itse, heille työeläkemaksun suuruus ilmenee selkeämmin. He myös erottuvat ryhmänä, joka tietää eläkemaksun tason oikein muita useammin, Tenhunen kertoo tiedotteessa.
Yrittäjien ohella parhaiten maksun oikean taso tiesivät korkeakoulutetut ja korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat. Naiset, perusasteen koulutuksen saaneet, eläkeläiset sekä alimpiin tuloryhmiin kuuluvat osasivat muita harvemmin arvioida maksun tasoa.
– Eläkkeiden rahoituksen leijonanosa kerätään eläkemaksuilla. Keskustelu eläkkeiden rahoituksesta on vaikeaa, jos eläkemaksun suuruusluokka tunnetaan heikosti, Tenhunen arvioi.
Yksityisalojen eläkemaksusta työntekijän osuus on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia.
Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia. Työnantajan maksuosuutta alennettiin keväällä tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.
Kyselyssä selvitettiin myös muutoin kansalaisten eläketietoutta. Tutuin asia oli se, että vanhuuseläkeikäraja ei ole vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen enää kaikille sama, vaan se riippuu syntymävuodesta. Tämän tiesi liki kolme neljäsosaa vastanneista.
Heikoiten tiedettiin se, että työeläkettä karttuu myös lapsen kotihoidosta sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta.
– Eläketurva kiinnostaa eri tavalla eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Esimerkiksi työttömät tuntevat muita paremmin oikeuden osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen sanoo.
Kyselyyn vastasi noin 1 00 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista loppuvuodesta 2019.
