Elsi Katainen: Hiilinielutavoitteen pysyttävä EU:n ilmastolaissa sovitulla tasolla
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk. / Renew Europe) on tyytyväinen siihen, että hiilivarastona toimivat puutuotteet ollaan sisällyttämässä LULUCF-asetuksen ilmastolaskentoihin.
– On todella tärkeää, että laskennassa huomioidaan se, että näillä tuotteilla korvataan fossiilisia raaka-aineita ja sidotaan hiiltä pitkäksi aikaa – puhutaan siis rakentamisesta, tekstiileistä ja kaikesta siitä, mitä puusta voidaan tehdä.
Katainen alleviivasi perjantaina Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tilaisuudessa, että LULUCF:n tulee olla laskentatyökalu. Esimerkiksi biodiversiteettiin, metsätalouteen tai maanviljelyyn liittyvää sääntelyä tulee mepin mukaan tarkastella muun lainsäädännön kautta.
Metsiä, maaperää ja niiden muodostamia hiilinieluja koskeva LULUCF on osa EU-komission heinäkuussa 2021 esittelemää laajaa ilmastolakipakettia, jolla EU tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähintäänkin puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Asetuksella halutaan ohjata EU-maita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
Vaikka LULUCF-neuvottelut ovat Kataisen mukaan liikahtaneet myönteiseen suuntaan, hän toivoo asetukseen vielä muutoksia.
Parlamentin pääneuvottelijana ympäristövaliokunnassa toimiva Ville Niinistö (vihr. / Greens /EFA) on ehdottanut nielutavoitteen nostamista 490 megatonniin.
– Iso asia on yleinen nielutavoite, jossa ympäristövaliokunta ylittää yhdessä sovitut rajat. Isot lakia säätävät valiokunnat eli maatalousvaliokunta, teollisuusvaliokunta ja liikennevaliokunta ovat hyvin selvästi ilmaisseet, että EU:n tavoitteen on oltava ilmastolaissa sovitun mukaisesti 310 megatonnia vuoteen 2030 mennessä. Minä itse en kannata ympristövaliokunnan ehdottamaa sitovaa 50 megatonnin lisätavoitetta hiiliviljelylle. Tässä mennään oikeastaan ympäristövaliokunnan taholta ns. merta edemmäs kalaan.
Katainen on huolissaan mahdollisesta ylimääräisestä nielutavoitteesta maatalousmaalle.
– Ympäristövaliokuntahan ehdottaa ylimääräistä välitavoitetta kosteikolle, nurmille ja maatalousmaille vuodelle 2030. Tämä on aika vaikea asia ja radikaali ehdotus.
– Vaikea erityisesti siksi, että ympäristövaliokunta jättää tavoitetason kokonaan auki ja komission päätettäväksi delegoidulla asetuksella. Emme tiedä, onko se Suomelle esimerkiksi yksi vai kymmenen megatonnia, ja se on maatalouden kannattavuudelle hirvittävän tärkeä kysymys.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestänee kannastaan ensi viikolla. Sitten asia siirtyy parlamentin käsittelyyn täysistuntoon.
Parlamentin päätettyä kannastaan se on valmis aloittamaan neuvottelut jäsenmaiden kanssa sääntöjen lopullisesta sisällöstä.
