Elisabet II 95 vuotta – tunnetko Euroopan muut monarkit? Joukossa yllättäen myös Ranskan presidentti

Monarkiat

Elisabet II on varmasti maailman tunnetuin monarkki. Kuningatar on hallinnut Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja 15 muuta kansainyhteisömaata jo vuodesta 1952 lähtien.

Hänen valtansa on käytännössä seremoniallista, mutta monarkian on pitänyt pystyssä sen arvovalta ja perinteikkyys.

Tänään 95 vuotta täyttänyt Elisabet on sekä vanhin elossa oleva hallitsija maailmassa että pisimpään hallinnut monarkki 69 hallitsijavuodellaan. Kaikkien aikojen pisin valtakausi kuitenkin on tähän asti ollut aurinkokuninkaana tunnetulla Ranskan Ludvig XIV:llä.

Elisabetin tulee hallita vielä kolme vuotta ja reilu kuukausi ohittaakseen aurinkokuninkaan 72 vuoden ja 110 päivän mittaisen kauden. Vuonna 1638 syntynyt Ludvig nousi valtaistuimelle jo nelivuotiaana ja kuoli 76 vuoden iässä vuonna 1715.

Elisabet on monarkeista tunnetuin, mutta maailmassa on hänen lisäkseen 29 muutakin vallassa olevaa monarkkia. Suomalaisille tunnetuin on varmasti Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka on hänkin yksi pitkäaikaisimmista elossa olevista hallitsijoista 47 hallintovuodellaan.

Monarkeilla on monenlaisia titteleitä. Euroopan ulkopuolelta löytyy kuninkaiden ja kuningattarien lisäksi sulttaania, emiiriä ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista yllättäen presidentti. Maassa vallitsee erikoislaatuinen perinnöllinen vaalimonarkia.

Japanissa on maailman ainoa keisari. Naruhito nousi valtaan vapunpäivänä 2019 isänsä Akihiton luovuttua kruunusta. Keisaria on pidetty kuningasta korkeampana hallitsijana, ja titteli on pitänyt ansaita joko valtakunnan koolla, maailmanpoliittisella vaikutusvallalla tai Japanin perinteessä myös jumalallisilla juurilla.

Pohjoismaista kolme on kuningaskuntia. Kuvassa Tanskan kuningatar Margareeta II, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Norjan kuningas Haakon V. (Wikimedia Commons)

Euroopassa on Elisabetin lisäksi 12 monarkkia. Heistä kuninkaita on viisi, ruhtinaita kaksi, kuningattaria Elisabetin lisäksi yksi ja suurherttuoita on yksi.

Erikoisempia tapauksia ovat paavi ja Andorran ruhtinaskumppanit. Paavi on ensisijaisesti katolisen kirkon pää, mutta hän on myös Vatikaanivaltion monarkki. Paavi Franciscus on toiminut tehtävässään vuodesta 2013. Hän on kotoisin Argentiinasta, eli hän on poikkeuksellinen hallitsija siksikin, ettei ole syntynyt hallitsemassaan maassa. Saman voi toki sanoa Elisabetista, joka hallitsee muitakin maita kuin omaa syntymämaataan.

Paavi on toiminut myös niin sanotuissa tavallisissa töissä, toisin kuin moni muu monarkki. Hän toimi nuorena yökerhon ovimiehenä.

Espanjan ja Ranskan välissä sijaitsevan Andorran järjestely juontaa 1200-luvulle. Silloin sovittiin, että Andorraa hallitsevat yhdessä Urgellin piispa ja Foix’n kreivi. Kummankin hallitsijan titteli Andorrassa on Andorran ruhtinaskumppani. Tällä hetkellä Espanjassa sijaitsevan Urgellin piispana toimii Joan-Enric Vives i Sicília. Hän on ollut Andorran toinen hallitsija vuodesta 2003 alkaen.

Foix’n viimeinen kreivi kuoli vuonna 1610. Tältä jäänyt Andorran ruhtinaskumppanin tehtävä on sittemmin ollut useilla eri tahoilla, esimerkiksi Ranskan kuninkaalla. Nykyään tehtävää hoitaa Ranskan presidentti. Toisin sanoen ranskalaiset valitsevat vaaleilla Andorran toisen monarkin. Emmanuel Macron on toiminut tehtävässä toukokuusta 2017 alkaen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Urgellin piispa Joan-Enric Vives toimivat Andorran ruhtinaskumppaneina. Paavi Franciscus on katolisen kirkon johtamisen lisäksi Vatikaanivaltion monarkki. (AFP / Lehtikuva, Wikimedia Commons)

Pienillä Monacolla ja Liechtensteinilla on hallitsijoinaan ruhtinaat. Albert II on hallinnut Monacoa vuodesta 2005 ja Hans Adam II Liechtensteinia vuodesta 1989.

Luxemburgilla on suurherttua. Henri nousi valtaistuimelle vuonna 2000.

Kuninkaita ja kuningattaria on useampia. Elisabetin jälkeen pisimpään valtaistuimella Euroopassa on pysynyt Tanskan kuningatar Margareeta II, vuodesta 1972. Kolmanneksi kokenein on Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, joka aloitti vuonna 1973.

Muut kuninkaat ovat Alankomaiden Willem-Alexander, belgialaisten kuningas Philippe, Espanjan Felipe VI ja Norjan Harald V.

Vasemmalta oikealle Espanjan kuningas Felipe VI, belgialaisten kuningas Philippe, Alankomaiden kuningas Willem-Alexander, Monacon ruhtinas Albert II, Liechtensteinin ruhtinas Hans Adam II ja Luxemburgin suurherttua Henri. (Wikimedia Commons, Alankomaiden kuningashuone)