Jussi Halla-aholta paljastus yksityiselämän syvästä kriisistä: "Pelkäsin pyörtyväni"
Tuore elämäkerta paljastaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli väsynyt, masentunut ja menettänyt uskoaan politiikkaan, kun hän vetäytyi puolueen johdosta. Hän ilmoitti vuoden 2021 kesäkuussa yllättäen, ettei halua hakea puheenjohtajaksi enää kolmannelle kaudelle elokuun puoluekokouksessa.
Halla-aho kertoo väsymyksen aiheuttaneen masennusta ja masennuksen edelleen ruokkineen motivaatio-ongelmia ja synkkiä ajatuksia.
Halla-aho oli alkanut epäillä esimerkiksi, voiko maahanmuuton ongelmille tehdä mitään poliittisilla keinoilla.
– Sopeutumishaluttoman ja -kyvyttömän maahanmuuttajaväestön määrä oli nopeasti kasvanut niin suureksi, että vaikka perussuomalaiset olisivat saaneet yksin enemmistön eduskuntaan, olisi kyseenalaista, mitä kehitykselle oli enää tehtävissä millään päivänvaloa kestävillä ja oikeusvaltiossa kyseeseen tulevilla keinoilla, hän pohti elämäkerran mukaan.
Halla-aho epäili myös, voidaanko koskaan saada hallitusta, joka yrittäisi kaikin keinoin korjata ja estää maahanmuuton ongelmia.
– Jos pääsisimme hallitukseen, jossa kaikki muut osapuolet pyrkivät neliraajajarrutuksella sabotoimaan ja torjumaan kaikkia perussuomalaisten ajamia tiukennuksia maahanmuuttoon, lopputuloksena olisi vesitettyä politiikkaa, joka ei ratkaisisi ongelmia vaan ainoastaan söisi perussuomalaisten kannatusta, Halla-aho muistelee ajatelleensa.
Vaikka hän voisi hyötyä henkilökohtaisesti siitä, että viidennes äänestäjistä haluaa muutosta ja uskoo Halla-ahon kykyyn sitä tarjota, hän koki vaikeaksi ajatuksen tehdä politiikkaa ”näön vuoksi ja viran puolesta”.
– Olenko myymässä ihmisille toivoa, jota ei oikeasti ole? hän pohti.
Markku Heikkilän teos Jussi Halla-aho – Elämäkerta (Readme.fi) avaa aikanaan piiloon jääneitä syitä sille, miksi Halla-aho toimi kuten toimi.
Halla-aho kieltäytyi neljä vuotta sitten avaamasta syitä päätökselleen.
– Mikään ei olisi minulle mieluisampaa kuin olla teille täysin avoin, mutta täydellinen avoimuus on ylellisyyttä, johon minulla ei ole varaa. Kaikkea, mitä sanon, voidaan käyttää ja käytetään minua ja perussuomalaisia vastaan, hän sanoi.
Hän kertoi tiedotustilaisuudessa laatineensa perusteluista tiedotteen, jonka saisi julkaista vasta kymmenen vuoden päästä. Hän luovutti tiedotteesta kopion yhdelle politiikasta työkseen kirjoittavalle varmistaakseen, että teksti julkaistaan. Nyt hän kuitenkin avaa perusteluja kuusi vuotta ennen kuin piti.
Vuonna 2023 Halla-aho pyrki ja pääsi jälleen eduskuntaan. Hän toimii tällä hetkellä eduskunnan puhemiehenä.
Vetäytyessään puolueen johdosta Halla-aholla oli valtava henkilökohtainen suosio. Halla-aho olisi tullut suurella todennäköisyydellä valituksi uudelleen puheenjohtajaksi. Puolueen kannatus vaihteli eri mielipidemittausten mukaan vajaasta 20 prosentista yli 20 prosenttiin.
Halla-aho oli valittu puolueen johtoon ensimmäisen kerran vuonna 2017. Hän voitti vastaehdokkaansa Sampo Terhon, murskaluvuin. Sen jälkeen puolue hajosi kahtia: Edellisen puoluejohtajan Timo Soinin ryhmittymä perusti uuden puolueen nimeltään siniset, joka jatkoi maan hallituksessa. Halla-ahon perussuomalaiset joutui oppositioon.
Kirjassa kerrotaan, että Halla-aho ei ollut hihkunut innosta puheenjohtajaksi pyrkiessään, ja siihen päästyään hän alkoi etsiä mahdollisuutta väistyä. Hän on myös sanonut, että puoluejohtajan ei ole hyvä takertua liian lujasti asemaansa.
Kirjan mukaan Halla-ahon pahan olon syyt liittyivät vahvasti yksityiselämään.
– Voin todella huonosti vaalien jälkeen 2019. Olin alkanut kärsiä unettomuudesta muutamaa vuotta aiemmin. Pääasiallinen syy oli todennäköisesti avioliiton ulkopuolinen lapsi ja jatkuva stressi siitä, mitä asetelman toinen osapuoli seuraavaksi tekee. Nukuin tunnin tai pari yössä, ja suurimman osan valveillaoloajasta pelkäsin pyörtyväni, hän sanoo kirjassa.
Vuodet 2017–2019 menivät adrenaliinin voimalla. Halla-ahon ollessa ehdolla perussuomalaisten puheenjohtajaksi toukokuussa vuonna 2017 tuli julkisuuteen tieto siitä, että hänellä oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde, josta syntyi poika vuonna 2015. Kirjassa hän sanoo, että lapsen äiti oli myöntänyt jättäneensä ehkäisyn tarkoituksella pois.
– Hänen myöhemmästä toiminnastaan ja viesteistään olen päätellyt, että hän oletti minun jättävän perheeni ja perustavan hänen kanssa uuden. Sellaiseen minulla ei tietenkään ollut mitään aikomusta, Halla-aho kuvaa.
Halla-aho sanoo, että häntä satutti kieroilu, joka raskaaksi tulemiseen liittyi.
– Omaa uskottomuuttani en selittele enkä puolustele lainkaan, mutta minua ärsyttivät erityisesti sellaiset kommentit, että minun pitäisi osata suhtautua tällaisissa olosuhteissa syntyneeseen lapseen kuten muihinkin lapsiini ja ”kantaa vastuuni”.
Hän sanoo murehtivansa sitä, että ei ole olosuhteiden vuoksi voinut tarjota kyseiselle viidennelle lapselleen sellaista isäsuhdetta, joka lapsella pitäisi olla.
Eräs painava poliittinen syy puolueen keulasta väistymiselle liittyi kirjan mukaan hallitusyhteistyön mahdollistamiseen. Halla-aho näki, että jos perussuomalaiset menisi hallitukseen vuonna 2023 kokoomuksen kanssa, hän ei itse voisi olla puolueen puheenjohtajana. Tämä johtui hänen mukaansa siitä, että kun perussuomalaisten puolue jakautui vuonna 2017, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo löi näkyvästi yhteistyöoven kiinni Halla-ahon valinneiden perussuomalaisten kanssa.
Jo kesällä 2020 Halla-aho ilmoitti tuolloin varapuheenjohtajana toimineelle Riikka Purralle ja muutamalle lähipiiriin kuuluvalle henkilölle, ettei pyri jatkokaudelle seuraavan vuoden puoluekokouksessa. Vuoden 2021 alussa hän kertoi eduskuntaryhmän johdolle asiasta ja myöhemmin keväällä koko eduskuntaryhmälle.
Halla-aho ei halunnut antaa STT:lle haastattelua kirjaan liittyen.