Ekonomisti huolissaan hallituksen toimista – lyhytjänteisyys ja maahanmuuttonihkeys riskejä
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tiistaina julkaistun ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia.
Nousu on verkkaista ja siihen liittyy suuria riskejä, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen totesi julkistustilaisuudessa.
Vaikka toisin voisi toivoa, kansainvälinen ympäristö ei tarjoa oikotietä onneen. Lahtisen mukaan korkohelpotuksia on luvassa Suomen merkittävien vientimarkkinoiden Saksan ja Yhdysvaltojen alueella, mutta Saksan kohdalla krooniset ongelmat heikentävät näkymiä.
Yhdysvalloissa on poliittisia riskejä. Useat talousasiantuntijat ovat katsoneet Donald Trumpin mahdollisen valinnan maan presidentiksi tuovan epävarmuutta talousympäristöön.
Kiina kasvaa heikosti, tulleja ja vastatulleja tullaan näkemään maailmalla, eikä geopoliittinen tilanne kuten Ukrainan sota voi vaikuttaa talouteen myönteisesti.
– Vastuullinen johtajuus puuttuu kansainvälisestä talousjärjestelmästä, Lahtinen toteaa.
Kotimaan tasolla taloutta on Lahtisen mukaan painanut rakentamisen romahtaminen. Hän katsoo, että on täysin poikkeuksellista, että 40 000 asunnon tuotannosta on tiputtu 20 000 haminoille.
Ara-tukien kasvu tuotti rakentamiseen myönteistä piikkiä keväällä. Se, että tällaisia urakoita on, antaa rakennusyhtiöille aikaa.
Huono puoli on, että kielteisiin yllätyksiin ei ole alalla varaa. Pitkään jatkunut haastava tilanne heikentää taseita tasaisella tahdilla.
– Toivottavasti lisähappi pitää potilaan hengissä, kunnes markkinoilta löydetään kannattavuus, Lahtinen arvioi.
Lahtinen kiinnittää erityistä huomiota myös työperäiseen maahanmuuttoon ja Suomeen ulkomailta tuleviin opiskelijoihin.
– Se on sanottava ääneen, että kilpailu työntekijöistä ja opiskelijoista on kovaa. Olemme huolissamme hallituksen työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien toimien vaikutuksista.
– Ilmiö on hyperkilpailtu. Esimerkiksi Saksan työikäinen väestö on kääntymässä laskuun, ja siinä on meille kova kilpailija sen suhteen, saammeko tänne ihmisiä, joita ilman muuta tarvitaan, Lahtinen korostaa.
Suomen työikäinen väestö on kuitenkin ollut pari vuotta kasvussa ja PTT:n ennuste olettaa tämän jatkuvan. Etenkin Aasiasta on tullut muuttoliikettä vuosina 2022 ja 2023.
Työmarkkinat ovat Lahtisen mukaan hyvin eriytyneet ja jakautuneet. Työllisyysaste paranee orastavan talouskasvun myötä tulevana vuonna jonkin verran, ja tämä rauhoittaa myös työmarkkinoita.
Yksityinen kulutus on nousemassa 1,6 prosenttia tulevana vuonna inflaation rauhoittuessa.
Politiikkaan Lahtinen kaipaa pitkäjänteisyyttä. Taloutta ei pidä sopeuttaa pelkästään yhden hallituskauden tavoitteet silmissä.
Lyhytjänteinen leikkaus voi parantaa taloutta nyt, mutta heikentää sitä myöhemmin. Lahtinen viestitti samaa myös Suomenmaan haastattelussa kaksi viikkoa sitten.
– Olemme huolissamme keskustelusta, jossa julkisuudessa puhutaan leikkauksista ja veronkorotuksista, jotka voivat olla haitallisia pitkän ajan kestävyyden näkökulmasta, Lahtinen totesi PTT:n tilaisuudessa.
– Politiikka, jossa finanssipolitiikkaa suhdanteen heikkenemisen myötä heikennetään, tulee pisteeseen, jossa liika on liikaa jatkossa. Riski on hyvin suuri, että tilanne kääntyy itseään vastaan.
Lahtinen muistuttaa, että presidentti Sauli Niinistö kehotti viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan parlamentaariseen yhteistyöhön ja ylivaalikautisen yhteisymmärryksen löytämiseen.
– Pitäisi ajatella pidemmin kuin yhden vaalikauden ajaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi tätä vastoin lauantaina, että talouspolitiikasta ei voi päättää parlamentaarisesti. Purra sai moitteet esimerkiksi keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohelta, joka niin ikään muistutti Niinistön kehotuksesta.
Purra tunnustaa, että talouden kuntoon laittaminen jää seuraaville hallituksille, mutta samalla hän kieltäytyy rakentavasta yhteistyöstä taloudessa yli vaalikausien, Lohi tulkitsi.
PTT:n Lahtinen pitää leikkaus- ja sopeutustoimia ensisijaisina, mutta niissä tarvitaan suhteellisuudentajua. Esimerkiksi leikkaus perusterveydenhuoltoon nyt tarkoittaa kalliimpaa erikoissairaanhoitoa myöhemmin.
Kolme kovaa haastetta tekee politiikan äärimmäisen vaikeaksi.
– Pitkäaikaistyöttömyys, turvallisuusympäristö ja sote, Lahtinen luettelee.
Tällaiset krooniset ongelmat pitävät sisällään monenlaisia taloudellisia riskejä. Se korostaa entisestään pitkäjänteisen politiikan merkitystä.